Kronologia

Marraskuu

2.11.

Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud arvioi keskustelussaan Ruotsin Helsingin lähettilään Westmanin kanssa, ettei Ahvenanmaa saa muodostua esteeksi hyville suhteille Ruotsin kanssa.

3.11.

Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud arvioi senaatin yksityisessä kokouksessa, että maassa on toimitettava uudet vaalit.

4.11.

Hessenin prinssi Friedrich Karl kertoo Suomen lähetystössä järjestetyssä tapaamisessa eduskunnan puhemies Lauri Ingmanin, Antti Tulenheimon ja Suomen Saksan-lähettiläs Edvard Hjeltin kanssa, että aikoo edelleen lykätä lopullista ratkaisuaan Suomen kuninkaaksi ryhtymisen suhteen – kuninkaanvaali ei saisi toimia esteenä Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle eräiden suurvaltojen taholta.

5.11.

Eduskunta kokoontuu vuoden 1918 varsinaisille valtiopäiville – puhemieheksi valitaan monarkistien ehdokas Ernst Nevanlinna.

9.11.

Saksan viimeinen keisari Vilhelm II luopuu vallasta.

10.11.

Helsingissä järjestetään tasavaltalaisten suurkokous, jonka julkilausumassa vaaditaan uusia vaaleja.

11.11.

Saksan ja ympärysvaltojen välillä solmitaan aselepo.

11.11.

Kansanedustaja Lauri Ingman kertoo eduskunnan täysistunnossa kuningaslähetystön menneestä matkasta ja Hessenin prinssi Friedrich Karlin kirjelmästä.

13.11.

Eduskunnan uudeksi puhemieheksi valitaan Saksasta palannut kansanedustaja Lauri Ingman.

17.11.

Senaatti pyytää Mannerheimia Suomen uudeksi valtionhoitajaksi – Lontoossa ollut Mannerheim vastaa ehdotukseen myöntävästi.

18.11.

Ruotsin Helsingin lähettiläs Westman esittää senaatille toivomuksen, että Ahvenanmaan kysymys ratkaistaisiin kansanäänestyksellä.

24.11.

SVUL:n vuosikokous erottaa liitosta seurat, joiden jäsenistä yli puolet on ottanut osaa kapinaan sekä seurojen jäsenet, jotka on tuomittu kapinaan osanotosta kansalaisluottamuksensa menettäneiksi. Jyrkkiä rangaistuksia vaativat erityisesti K.E Levälahti ja Arvo Vartia. Eino Pekkala jättää päätöksestä vastalauseen.

27.11.

Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud nimittää pääministeri Lauri Ingmanin hallituksen ja vahvistaa samalla useita nimenmuutoksia: senaatista tulee valtioneuvosto, senaatin toimituskunnista ministeriöitä, senaatin varapuheenjohtajasta pääministeri ja prokuraattorista oikeuskansleri.

28.11.

Uuden hallituksen ensimmäinen istunto – tavoitteena kaikkien ulkovaltojen tunnustuksen saaminen Suomen itsenäisyydelle.