Kronologia

Tammikuu

2.1.

Edv. Hjelt, Rafael Erich ja Samuli Sario jättävät esityksen Saksan valtakunnankanslerille, kreivi v. Hertlingille – valtuutettujen osanotosta rauhanneuvotteluihin ei kuitenkaan tule mitään Saksan pyrkiessä yhteisymmärrykseen Venäjän kanssa.

4.1.

Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvosto, Ruotsi ja Ranska tunnustavat virallisesti Suomen itsenäisyyden.

5.1.

Kreikka tunnustaa Suomen itsenäisyyden.

6.1.

Ruotsin Helsingin pääkonsuli Ahlström ilmoittaa senaatille, että Ruotsin kuningas oli 4. tammikuuta pidetyssä valtioneuvoston kokouksessa tunnustanut Suomen itsenäisyyden.

6.1.

Asessori Bucht kirjoittaa Kai Donnerille Tukholmaan, että Pohjanmaalla oli päätetty anoa maakunnasta kotoisin olevien jääkärien lähettämistä kotiin.

6.1.

Helsingin järjestyskaarti hyväksyy Adolf Taimen johtamassa kokouksessa omat säännöt ja punakaarti-nimen.

7.1.

Senaatti tekee sotilaskomiteasta valtion komitean ja hyväksyy ratsuväen kenraali Claes Charpentierin tulevaksi ylipäälliköksi.

8.1.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ilmoittaa eduskunnalle ensimmäisistä virallisista itsenäisyyden tunnustuksista.

8.1.

Helsingin punakaarti ottaa haltuunsa entisen kenraalikuvernöörin talon ja nimittää sen Smolnaksi.

9.1.

Senaattori Arthur Castrén esittää senaatin puolesta eduskunnalle vaatimuksen tehokkaan Suomen valtion järjestyskunnan perustamisesta järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

10.1.

Senaatin ulkoasiain kanslia muodostetaan ja esimieheksi nimetään entinen senaattori Hugo Rautapää – senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud jää ulkoasiain johtoon.

10.1.

SDP:n ja SAJ:n aloittavat yhteiskokouksen, jossa pohditaan suhtautumista Helsingin punakaartiin.

10.1.

Norja ja Tanska tunnustavat Suomen itsenäisyyden.

11.1.

Kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim vaatii sotilaskomitean muuttamista ylipäällikön esikunnaksi.

11.1.

Kaartien edustajakokouksessa päätetään tutkia punakaartin yhtenäistämisen mahdollisuuksia.

11.1.

Sveitsi tunnustaa Suomen itsenäisyyden.

12.1.

Eduskunta myöntää P. E. Svinhufvudin johtamalle senaatille 97 äänellä 85 vastaan valtuudet tehokkaan Suomen valtion järjestyskunnan perustamiseksi järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

13.1.

Itävalta-Unkari tunnustaa Suomen itsenäisyyden.

13.1.

SDP:n puoluetoimikunnan kokouksessa Gylling uskoo yhä, että maalaisliittolaiset voisivat tukea senaattia arvostelevaa esitystä – Sirola pitää tätä ihanneratkaisuna.

14.1.

Alexis Gripenberg ja Harald Åkerman laativat Tukholmassa pidetyssä kokouksessa senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin allekirjoittamiin blanco-valtakirjoihin tekstin, jossa valtioneuvos Edv. Hjelt, professori Rafael Erich ja everstiluutnantti Wilhelm Thesleff valtuutetaan anomaan Saksan hallitukselta toimenpiteitä jääkäripataljoonan palauttamiseksi Suomeen.

15.1.

Gustaf Mannerheim valitaan valtion komitean uudeksi puheenjohtajaksi.

15.1.

Puoluetoimikunta julkaisee Työmiehessä Otto Wille Kuusisen laatiman ”Köyhälistön voimat kokoon” -julistuksen, jossa työväenjärjestöt ja senaatin ”lahtarivoima” asetetaan vastakkain.

16.1.

Valtion komitean puheenjohtaja Gustaf Mannerheim ja senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud käyvät neuvotteluja Mannerheimin valtuuksista. Svinhufvud hyväksyy Mannerheimin suunnitelman sotilasesikunnan perustamisesta Pohjanmaalla.

17.1.

Vaasaan perustetaan sotilaallinen esikunta Gustaf Mannerheimin alaisuuteen.

19.1.

Hjelt, Erich ja Sario esittävät Ludendorffille kirjelmän koskien suomalaisista muodostetun 27. preussilaisen jääkäripataljoonan kotiuttamista.

19.1.

Illan ja seuraavan yön aikana punaiset ja valkoiset ottavat yhteen Viipurissa – viipurilainen viilaaja Hjalmar Andersson tunkeutuu 30 miehen kanssa Carborator AB:n tehtaaseen ja Pietisen puunjalostustehtaaseen, mistä seuraa laukaustenvaihtoa.

19.1.–22.1.

Punaisten puolueneuvoston ratkaiseva kokous, jossa menettelytapakiista ratkeaa punakaartilaissiiven voitoksi

20.1.

Senaatti pyytää Ruotsilta aseita – lähettää Ruotsin charge d’affairesin Ahlströmin välityksellä sähkösanoman Gripenbergille, jota määrätään kääntymään Ruotsin hallituksen puoleen ja pyytämään, että Suomi voisi ostaa järjestyskunnille 5 000 kivääriä ampumatarpeineen.

21.1.

Gustaf Mannerheimin päämaja Vaasassa alkaa toimia – suojeluskuntia käsketään ilmoittamaan säännöllisin väliajoin venäläisten ja punakaartien toiminnasta.

22.1.

Viipurissa levottomuuksia kaupunkiin saapuneiden maalaissuojeluskuntien alkaessa anastaa rautatieasemalla venäläisiltä aseita – venäläiset piirittävät kaupungin keskustan yhdessä punakaartilaisten kanssa.

23.1.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud yrittää Gripenbergin kautta kiirehtiä aseiden lähettämistä Ruotsista Vaasaan.

23.1.

Viipuri alkaa olla punakaartilaisten hallinnassa.

23.–24.1.

SDP:n toimeenpaneva komitea perustetaan ja valta puolueessa siirtyy vallankumouksellisille.

24.1.

Gustaf Mannerheim toimittaa senaatin puheenjohtajalle P. E. Svinhufvudille kirjeen pyytäen lisämäärärahaa järjestyskuntien vahvistamiseksi – järjestyskunnat muodostaisivat rungon, jonka ympärille alueelliset suojeluskunnat voitaisiin liittää.

24.1.

Puoluetoimikunta ja toimeenpaneva komitea saavat tietää Ali Aaltosen aseidentuontisuunnitelmista Pietarista Viipuriin – puoluetoimikunnassa kiistellään, saisivatko aseet tulla vai eivät.

24.–25.1.

Yön aikana Carl Enckell käy Viipurissa neuvotteluja venäläisten armeijakunnan edustajien kanssa koskien suojeluskuntalaisten ja venäläisten välisiä yhteenottoja – samaan aikaan senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud käy Eteläsatamassa Kretšet-laivassa venäläisten kanssa neuvotteluja, jotka päättyvät sopimukseen venäläisten ja suojeluskuntalaisten välisten vihamielisyyksien lopettamisesta.

25.1.

Senaatti julistaa suojeluskunnat hallituksen joukoiksi – illalla senaatti käy venäläisten edustajien kanssa neuvotteluja, joissa senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud vaatii venäläisten joukkojen poisvetämistä Pohjanmaalta ja Viipurissa vangittujen suomalaisten vapauttamista.

25.1.

Punakaarti miehittää Viipurin lääninhallituksen ja alkaa valvoa kaupungin sähke- ja puhelinliikennettä.

26.1.

Senaatti neuvottelee senaattorien lähettämisestä Vaasaan – senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud määrää lähtijöiksi senaattorit Renvallin, Pehkosen ja Freyn.

26.1.

Kielteisen vastauksen Ruotsin hallitukselta asehankintojen suhteen saanut Gripenberg lähettää Rautapäälle sähkösanoman, jossa tiedustelee, pitäisikö aseet nyt hankkia Ruotsista vai Saksasta, ja kuinka kiireellinen asia oli.

26.1.

Carl Enckell jatkaa neuvotteluja venäläisten kanssa – sota-asiain kansankomissaari Podvoiski peruu sähkeellä suojeluskuntien aseistariisumisen ja määrää noudattamaan puolueettomuutta Suomen sisäisissä asioissa, mutta tieto sähkeestä saavuttaa Helsingin vasta seuraavana aamuna.

26.1.

Uudessa Suomettaressa julkaistaan Suomen senaatin julistus Suomen kansalle, jossa vedotaan järjestyksen ylläpitämiseksi saavutetun itsenäisyyden säilyttämiseksi.

26.1.

Sosialidemokraattisen puoluetoimikunnan, järjestyskaartien esikunnan sekä punakaartin esikunnan nimissä annetaan yhteinen julistus, jossa ilmoitetaan toimeenpanevan komitean muodostavan nyt korkeimman vallankumouselimen. Illalla punakaartin Uudenmaan piiriesikunta ja kaartin yleisesikunta käyvät neuvotteluja Smolnassa. Myöhään illalla punaisten aseistaminen alkaa Helsingissä.

26.1.–27.1.

Senaatti määrää kirjallisesti Gustaf Mannerheimin ”ylimmäksi päälliköksi järjestyksen ylläpitämistä varten Pohjois-Suomessa”.

27.1.

Ali Aaltonen laatii suunnitelman Helsingin valtauksesta – illalla toimeenpaneva komitea päättää erottaa Aaltosen ja nimeää sotilasasiain valtuutetuksi Haapalaisen ja hänen apulaisekseen Taimen.

27.1.

Vahingossa ennenaikaisesti julkisuuteen päätyneissä pylväsjulisteissa kerrotaan senaatin vangitsemisesta – senaatti on koolla Säätytalolla, mutta pakenee punakaartilaisia illansuussa takaovesta.

27.1.

Suuri asejuna lähtee Pietarista kohti Viipuria mukanaan 15 000 kivääriä, yli 2 miljoonaa patruunaa, 30 konekivääriä, 10 kolmen tuuman kenttätykkiä ja kuusi vaunullista näiden ammuksia sekä kaksi panssariautoa – kuljetuksen päällikkönä Jukka Rahja.

28.1.

Helsingissä muodostetaan punaisten vallankumoushallitus, kansanvaltuuskunta, puheenjohtajana Kullervo Manner. Kapinan kukistamiseksi käynnistyy sisällissota.

28.1.

Helsinkiin jääneet senaattorit laativat Suomen kansalle osoitetun julistuksen, jossa kerrotaan kenraali G. Mannerheimin nimityksestä hallituksen joukkojen päälliköksi.

29.1.

Tampereella punakaarti valtaa rautatieaseman ja suojeluskunnan päämajan Paperikonttorin.

29.1.

Senaattorit saapuvat Vaasaan aamuyhdeltä. Gripenberg saa tiedon senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin sähkösanomasta, jossa pyydetään ilmoittamaan Mannerheimille tämän nimityksestä ylipäälliköksi Pohjois-Suomessa – välittää eteenpäin poikkeavan sähkösanoman, jossa ilmoittaa Mannerheimille tämän nimityksestä Suomen kaikkien joukkojen ylipäälliköksi.

30.1.

Punakaarti nousee valtaan Hämeenlinnassa.