Kronologia

Marraskuu

1.11.

Uusi eduskunta kokoontuu vuoden 1917 toisille valtiopäiville puhemiehenään nuorsuomalainen Johannes Lundson – vaalitulokseen pettyneiden sosialidemokraattien Me vaadimme -julistus ilmestyy Työmiehessä.

2.11.

Puhemies Johannes Lundson tuo tervehdyspuheessaan eduskunnalle julki Suomen itsenäisyystahdon.

4.11.

Kenraalikuvernööri Nikolai Nekrasov ilmoittaa ei-sosialististen puolueiden johtajille, ettei väliaikainen hallitus vahvista valtalakia, mutta kehottaa näitä laatimaan luonnoksen manifestiksi, jolla saattaisi olla sama vaikutus.

6.11.

Venäjän väliaikainen hallitus antaa manifestin, jossa se päättää luopua Suomen hallitusvallasta, kuitenkin siten, että ulkoasiat jäävät Venäjälle.

7.11.

Venäjän ”lokakuun vallankumous” alkaa ja valta siirtyy Leninin johtamille bolshevikeille – senaatti ei tunnusta Venäjän uutta hallitusta Suomen korkeimman vallan haltijaksi.

7.11.

Venäläinen matruusi ampuu liikemiehenä ja lammilaisena kartanonherrana tunnetun Alfred Kordelinin.

8.11.

Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnan päätettäväksi, että keisarille ja suuriruhtinaalle kuulunut valta siirrettäisiin tarkoitusta varten asetettavalle valtionhoitajakunnalle – sosialistit esittävät vastaehdotuksena Me vaadimme -julistuksen.

8.11.

Sosialidemokraattien johto ja bolshevikkien Helsingissä toiminut aluekomitea pitävät yhteisen kokouksen entisessä keisarillisessa linnassa – bolshevikit kehottavat suomalaisia sosialisteja seuraamaan Pietarin esimerkkiä.

8.–10.11.

Otto Ville Kuusinen laatii pääkaupunkikeskeisen vallankaappaussuunnitelman.

9.11.

Eduskunta hyväksyy 106 äänellä 80 vastaan kolmehenkisen valtionhoitajakunnan asettamisen.

9.11.

Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta asettaa vallankumouskomitean, johon järjestysmieshanketta valmistelemaan ja johtamaan valitaan K. M. Talvio, A. J. Kauppinen, Erkki Luja ja Emil Peltonen.

10.11.

Vallankumousneuvosto päättää tehdä vielä yhden yrityksen saadakseen eduskunnan luopumaan vallastaan valtalain hyväksymisellä – Yrjö Sirola varoittaa, että Helsingissä työläiset ”vaativat pikaista vallanottoa”.

12.11.

Sosialidemokraatit päättävät painostaa eduskuntaa Me vaadimme -ohjelman hyväksymiseen.

13.11.

Eduskunnan puhemies kieltäytyy ottamasta käsiteltäväkseen sosialidemokraattien esittämää uhkavaatimusta Me vaadimme -julistuksen hyväksymisestä.

14.11.–20.11.

Suomessa julistetaan suurlakko sosialidemokraattien vaatimusten tueksi.

15.11.

Eduskunta julistautuu Suomen korkeimman vallan haltijaksi. Täysistunnossa hyväksytään maalaisliiton esitys keisari-suuriruhtinaalle kuuluneen korkeimman vallan siirtämisestä Suomen eduskunnalle.

14.00

Eduskunta kokoontuu jatkamaan puoliltapäivin aloitettua täysistuntoa. Puhemiehistö ehdottaa keisari-suuriruhtinaalle kuuluneen vallan siirtämistä Suomen senaatin talousosastolle. Maalaisliiton kansanedustaja Santeri Alkio esittää vastaehdotuksen korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle.

16.45

Eduskunnan täysistunto keskeytetään päivällisen ajaksi.

18.30

Eduskunnan täysistunnon jatkuessa väittely puhemiehistön ja Alkion ehdotuksista jatkuu kiivaana.

20.35

Eduskunnan täysistunto keskeytetään tauon ajaksi.

21.15

Eduskunnan täysistuntoa jatketaan. Puhemies Johannes Lundson asettaa eduskunnan äänestettäväksi kaksi esiin noussutta ehdotusta keisari-suuriruhtinaalle kuuluneen korkeimman vallan järjestämisestä Suomessa Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeisessä tilanteessa. Äänestyksessä maalaisliiton ehdotus voittaa äänin 127–68. Eduskunta oli nyt julistautunut korkeimman vallan haltijaksi Suomessa.

00.40

Eduskunnan täysistunto päättyy 15.11. osalta. Eduskunnan on määrä kokoontua sosiaalidemokraattien Oskari Tokoin aloitteesta seuraavaan täysistuntoon jo klo 01.00 käsittelemään kahdeksan tunnin työaikalakia ja kunnallislakeja.

16.11.

16.11. vastaisena yönä eduskunta vahvistaa kunnallislait ja kahdeksan tunnin työaikalain. Vallankumousneuvosto kokoontuu Työväentalolla mutta vallankumoussuunnitelma lopahtaa aamuseitsemään mennessä – Helsingin punakaarti miehittää kuitenkin senaatintalon ja Uudenmaan lääninhallituksen.

01.00

Eduskunta kokoontuu täysistuntoon vahvistamaan kunnallislait sekä kahdeksan tunnin työaikalain.

03.00

Vallankumousneuvosto kokoontuu Työväentalolla käsittelemään Helsingin punakaartin vaatimuksia vallanotosta ja hallituslistan laatimisesta.

05.00

Vallankumousneuvoston kokouksessa järjestetyssä äänestyksessä kannatetaan Helsingin punakaartin ehdotusta vallan välittömästä kaappaamisesta äänin 14–11. Vallankumoushallitukseen jäseniksi ehdotetut kieltäytyvät kuitenkin tehtävästä.

07.00

Vallankumoussuunnitelma lopahtaa. Uudessa äänestyksessä vallankumousaie kumotaan äänin 13–12. Vallankumousneuvosto kehottaa kuitenkin Helsingin punakaartia ryhtymään keskeisten virastojen valtauksiin.

17.11.

Punakaartilaiset miehittävät Saksanniemen poliisikoulun ja Säätytalon – illalla vallankumousneuvosto päättää suurlakon lopettamisesta.

18.11.

Helsingin punakaarti valtaa Kaivohuoneen ravintolan ja kaartin radikaalimpi siipi asettuu sinne pitämään majaa.

19.11.

Työväen vallankumouksellinen keskuskomitea määrää suurlakon lopetettavaksi – keskeiset Me vaadimme -ohjelman eduskunnalliset tavoitteet oli saavutettu.

20.11.

SDP:n eduskuntaryhmä hyväksyy kokouksessaan muodollisesti Tokoin senaattorilistan ja hänen ohjelmansa, mutta ei pysty tekemään päätöstä hänen hallituksensa asettamistavasta.

21.11.

Eduskunta kokoontuu valiokuntien jäsenten nimeämistä varten – puhemies ei salli SDP:n esittää senaattorilistaansa.

23.11.

Helsingin punakaarti suostuu luovuttamaan järjestyksenvalvonnan kaupungin miliisille, mutta perustaa päämajan Kaivohuoneen ravintolaan.

24.11.

Eduskunnalle esitellään sekä porvarillisten että sosialistien senaattorilista sekä kummankin ryhmän hallitusohjelma.

25.11.–27.11.

Sosialidemokraattien marraskuun puoluekokous asettuu sovittelevalle kannalle, jossa eduskuntaryhmä ja puolueneuvosto valtuutetaan tekemään valinta parlamentaarisen ja vallankumouksellisen linjan väliltä.

27.11.

Eduskunta hyväksyy P. E. Svinhufvudin senaattorilistan 100 äänellä 80 vastaan – senaatin puheenjohtajaksi nimitetään P. E. Svinhufvud.

28.11.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud vastaanottaa hovioikeudenneuvos Harald Bouchtin välittämän sähkösanomaviestin, jonka mukaan Saksan keisari katsoi ajankohdan olevan sopiva Suomen itsenäisyysjulistukselle.

29.11.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud käy virkahuoneessaan neuvotteluja porvarillisten, nuorsuomalaisten, vanhasuomalaisten ja maalaisliittolaisten eduskuntaryhmien edustajien kanssa koskien itsenäisyysjulistuksen antamista.

30.11.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud kutsuu Kullervo Mannerin puheilleen ilmoittaakseen virallisesti senaatin aikomuksista koskien itsenäisyysjulistusta.

30.11.

Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta hyväksyy Ali Aaltosen suunnitelman työväen järjestyskaartien uudelleen järjestämiseksi. Kaartit tuli järjestää sotilaallisesti ja Helsinkiin piti perustaa kutsuntatoimisto joukkojen kortistoimiseksi.