Kronologia

1909

16.2.

Vuoden 1908 toiset valtiopäivät alkavat – sosialidemokraatit äänestävät tyhjää P. E. Svinhufvudin tullessa valituksi puhemieheksi.

18.2.

Kenraalikuvernööri Böckmann pitää puhemies P. E. Svinhufvudin eduskunnan avajaisissa esittämää puhetta sopimattomana.

21.2.

Hallitsija hajottaa eduskunnan puhemies P. E. Svinhufvudin avajaispuheen sisältämän sopimattoman arvostelun vuoksi.

12.3.

Nikolai II antaa asetuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraamisesta – uudet sopimukset on tehtävä kirjallisina vähintään 50 vuodeksi.

28.3.

Hallitsija määrää asettavaksi sekakomitean tutkimaan Suomen ja Venäjän suhteita.

29.3.

Talousosaston perustuslailliset senaattorit eroavat maanvuokralaista venäläisten kanssa syntyneen ristiriidan takia.

1.–2.5.

Eduskuntavaalit, joissa SDP saa 84 (+1), Suomalainen puolue 48 (-7), Nuorsuomalainen puolue 29 (+3), RKP 25 (+1), Maalaisliitto 13 (+3) paikkaa. Kristillinen työväenliitto saa läpi yhden edustajan.

1.6.

Vuoden 1909 toisten valtiopäivien alkaessa P. E. Svinhufvud valitaan puhemieheksi ilman vanhasuomalaisten tai sosialidemokraattien tukea.

7.10.

Keisarillinen manifesti ”Suomen asukasten asevelvollisuutta koskevain kysymysten ratkaisemisesta yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kautta”.

16.10.

Kemin ja Rovaniemen välinen rautatie valmistuu.

29.10.

P. E. Svinhufvud osallistuu Viipurin läänin kansanedustajien kokoukseen, jossa vastustetaan Viipurin läänin liittämistä keisarikuntaan.

17.11.

Eduskunta hylkää hallituksen esityksen sotilasmiljoonista ja eduskunta hajotetaan.

24.11.

Tiukkana venäläistäjänä tunnettu Franz Albert Seyn nimitetään Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi – hän hoitaa virkaa maaliskuun vallankumoukseen 1917 asti.

24.11.

Seurasaaren ulkomuseo perustetaan, kun Niemelän torpan hirret siirretään Konginkankaalta hevosella, junalla ja proomulla museoalueelle.

Svenska Handelshögskolan aloittaa toimintansa.

Ilmari Kiannon ensimmäisistä eduskuntavaaleista kertova romaani Punainen viiva ilmestyy.