Kronologia

Toukokuu

1.5.

Vaasan senaattia Helsinkiin hakemaan tullut juna saapuu valkoisen Suomen pääkaupunkiin keskellä yötä.

2.5.

Senaatti lopettaa toimintansa Vaasassa ja päättää palata Helsinkiin.

3.5.

Helsinkiin matkalla oleva Vaasan senaatti tapaa ylipäällikkö Mannerheimin Haapamäellä – neuvottelut kestävät useita tunteja.

4.5.

Vaasan senaatti vierailee Riihimäellä, missä senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ja Saksan Itämerendivisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz keskustelevat saksalaisjoukkojen osuudesta Suomen armeijan kehittämisessä.

4.5.

Vaasan senaatti otetaan Helsingissä juhlavasti vastaan.

5.5.

Viimeiset punaiset antautuvat Pyhtäällä saksalaisille.

6.5.

Senaatti pitää Helsingissä ensimmäisen varsinaisen istunnon sitten tammikuun ja laatii Suomen kansalle julistuksen, jossa ilmoitetaan vapaussodan päättymisestä.

7.5.

Turvaamisosaston komendantti-osaston päällikön majuri v. Wright antaa käskyn, jossa vaaditaan äitien, lasten, vanhempien naisten ja alle 15-vuotiaiden nuorukaisten välitöntä vapauttamista vankeudesta.

10.5.

Saksan Itämerendivisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz vierailee ylipäällikkö Mannerheimin luona Mikkelin päämajassa.

11.5.

Ylipäällikkö Mannerheim viestittää valloitettujen alueiden päällikölle, everstiluutnantti Waldenille Helsinkiin, että vankeja ei saisi ampua odoteltaessa eduskunnan ratkaisua senaatin esitykseen sotavankien tuomitsemisesta.

11.5.

Ludendorff tapaa Saksan valtakunnankanslerin – pitää tärkeänä sitä, että Saksa toimii esikuvana Suomen armeijan kehittämisessä.

12.5.

Viaporin linnoituksen juhla, jossa senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud julistaa saaren Suomenlinnaksi.

12.5.

Sotavankilaitoksen päällikkö esittää ensimmäisen suunnitelman yhdestätoista vankileiristä.

13.5.

Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud vastaa välttelevästi Sivénin vaatimuksiin ylipäällikkö Mannerheimin erottamisesta.

14.5.

Uudessa Suomettaressa julkaistaan perustuslaillista monarkiaa puoltava, 47 tunnetun kansalaisen allekirjoittama julistus Suomen kansalle.

15.5.

Tynkäeduskunta jatkaa työtänsä vajaalukuisena – sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajista osa on määrätty vangittaviksi.

15.5.

Ylipäällikkö Mannerheim tekee vastavierailun Saksan Itämerendivisioonan komentaja Rüdiger von der Goltzin päämajaan Riihimäellä.

16.5.

Ylipäällikkö Mannerheimin johtama valkoinen armeija pitää Helsingissä voitonparaatin sodan päättymisen kunniaksi.

16.5.

Senaatti hyväksyy lakiesityksen valtiorikosoikeuksista ja päättää antaa sen eduskunnalle.

18.5.

Eduskunta nimittää P. E. Svinhufvudin valtionhoitajaksi eli maan korkeimman vallan haltijaksi – Svinhufvud nimittää J. K. Paasikiven pääministerikseen.

20.5.

Ylipäällikkö Mannerheim jättää senaatille eropyynnön.

20.5.

Saksan Itämerendivisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvud sopivat seitsemän kohdan ohjelmasta koskien Suomen armeijan kehittämistä – seuraavan viikon aikana ohjelmasta käydään neuvotteluja Mannerheimin, senaatin, Goltzin ja poliitikkojen kesken.

22.5.

Westman ilmoittaa ulkoasiaindepartmentille, että valtionhoitaja P. E. Svinhufvud myöntyy ylipäällikkö Mannerheimin eropyyntöön, mikäli voi siten voittaa tiettyjen puolueryhmien kannatuksen monarkialle.

22.5.

Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud esittää Saksan päämajalle vetoomuksen, että saksalaisjoukot jäisivät maahan.

22.5.

Monarkista hallitusmuotoa kannattava Uuden Suomen Turvaamiskomitea aloittaa toimintansa.

23.5.

Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud antaa hallituksen muodostamisen senaattori J. K. Paasikivelle.

23.5.

Mannerheim ja senaattorit käyvät pitkän keskustelun Suomen puolustusvoimien tulevasta rakenteesta – Mannerheim pitää kiinni siitä, että vain ylipäälliköllä tulisi olla oikeus nimittää upseereita.

24.5.

Ainoa SDP:tä edustava kansanedustaja Matti Paasivuori tekee välikysymyksen koskien eduskunnan jäsenten vangitsemista.

25.5.

Kamariherra Hjalmar Linderin valkoista terroria kritisoiva kirjoitus julkaistaan Hufvudstadsbladetissa.

25.5.

Mannerheimin ja senaatin välisissä neuvotteluissa ehdotetaan Thesleffin nimeämistä uudeksi sotaministeriksi – Mannerheim olisi valmis hyväksymään nimityksen, mikäli sotaministerin toimivalta määriteltäisiin hänen toiveidensa mukaisesti.

27.5.

Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud nimittää uuden J. K. Paasikiven johtaman senaatin – Thesleff nimitetään senaattoriksi vastuullaan sota-asiat.

28.5.

Eduskunta hyväksyy lait Suomen lipusta ja valtiorikosoikeuksista.

29.5.

Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud myöntää eron Mannerheimille.

29.5.

Laki valtiorikosoikeuksista julkaistaan asetuskokoelmassa ja valtiorikosoikeudet alkavat toimia.

30.5.

Mannerheim käy senaattorien kanssa neuvotteluja armeijan organisaatiokysymyksistä.