Kilpi, Sylvi-Kyllikki

Sylvi-Kyllikki Kilpi (1899–1987, o. s. Brink, myöhemmin Sinervo) kuului jatkosodan rauhanoppositioon ja toimi Suomi-Neuvostoliitto-Seurassa. Sisällissodan aikana 1918 Kilpi osallistui punaisten hallintoon vähäisissä tehtävissä, minkä vuoksi häntä ei sisällissodan jälkeen enää otettu Kallion Yhteiskouluun. Kilpi kirjoitti kuitenkin 1919 ylioppilaaksi Pohjanmaalla asuneiden sukulaistensa avustuksella. Hän työskenteli tämän jälkeen toimittajana. Kilpi kirjoittautui 1923 Helsingin yliopistoon ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1928.

Kilpi oli 1934–1946 SDP:n kansanedustaja. Vuonna 1946 hän siirtyi Suomen Kansan Demokraattiseen Liiton eduskuntaryhmään. Puolueen vaihtamiseen vaikutti se, että Kilpi oli kuulunut jatkosodan loppuvaiheissa sodasta irtautumista kiirehtineeseen rauhanoppositioon. Vielä sodan alkupuolella Kilpi oli tukenut sota-ajan politiikkaa ja SDP:n puheenjohtajan Väinö Tannerin linjaa. Sodan jälkeen Kilpi arvosteli SDP:n johtoa ja oli yksi puolueeseen muodostuneen opposition johtajista. Kilpi toimi myös Suomi–Neuvostoliitto-Seuran puheenjohtajana 1946–1961. Hänestä tuli yksi Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyspolitiikan keulakuvista.

Linkkejä:

Marjaliisa Hentilän artikkeli Oman elämänsä tarkkailijat Martta Salmela-Järvinen ja Sylvi-Kyllikki Kilpi

Kalevi Kalemaa artikkeli Sylvi-Kyllikki Kilvestä Kansallisbiografiassa.