Koskenniemi, V. A.

V. A. Koskenniemi (1885–1962, vuoteen 1906 Forsnäs) kirjoitti Lippulaulun (1925) ja Finlandian (1940) sanat. Runoilijaprofessori oli tuottelias lyyrikko ja Suomen johtavia kirjallisuuskriitikoita, jonka painavaa lausuntoa odotettiin pelolla. Hän toimi 1921–1948 Turun yliopiston kotimaisen ja yleisen kirjallisuuden professorina. Yliopiston rehtorin virkaa Koskenniemi hoiti 1924–1932. Toisen maailmansodan jälkeen Koskenniemi joutui vasemmiston kovan arvostelun kohteeksi Saksa-yhteyksiensä takia.

Runoilija oli kiistatta kansallismielinen konservatiivi, mutta julkista jälkikuvaansa huomattavasti monipuolisempi ajattelija ja kriitikko. Koskenniemi suhtautui erittäin myönteisesti esimerkiksi Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen (1954) ja Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäiseen osaan (1959).  Tuntemattomassa sotilaan ihmiskuvausta hän kiitti ja Pohjantähti-kokonaisuuden avausta hän luonnehti ”kansalliskirjallisuutemme” kaunistukseksi. Toisen osan (1960) suhteen hän esitti huomattavasti enemmän varauksia, mihin vaikuttivat kirjailijoiden toisistaan poikkeavat tulkinnat sisällissodasta.

Linkkejä:

Ylen Elävän arkiston kooste V. A. Koskenniemi – esi-eksistentialisti? sisältää runoilijan 75-vuotishaastattelun vuodelta 1960 ja filmiväläyksen Koskenniemestä vuodelta 1953.

Oulun kaupunginkirjaston V. A. Koskenniemi-sivusto

Timo Niitemaa, V. A. Koskenniemi Turun yliopiston rehtorina 1924–1932

V.A. Koskenniemen seuran kotisivut, jotka sisältävät muun muassa Kari Hämeen-Anttilan laatiman perusteellisen bibliografian vuosilta 1900–1962

Tuomas Kaleva, Miten Sibeliuksen Finlandia-hymnin kuoroversio sai nykyisen muotonsa?

Kirjallisuutta:

Martti Häikiö, V.A. Koskenniemi – suomalainen klassikko 1–2. 1. Lehtimies, runoilija, professori 1885–1938. 2. Taisteleva kirjallinen patriarkka 1939–1962. WSOY, Helsinki 2010.