Topelius, Zachris

Zachris Topelius (1818–1898) vaikutti Maamme kirjan ja Välskärin kertomusten teksteillä suomalaisten käsitykseen suomalaisuudesta useiden sukupolvien ajan. Maamme ilmestyi ruotsiksi 1875 ja suomeksi 1876. Välskärin kertomukset julkaistiin ruotsiksi 1863–1867 ja suomeksi 1870-luvulla sekä uudelleen 1800-luvun lopussa Juhani Ahon suomentamana.

Topeliuksen vaikutus suomalaiseen kansalliseen ja paikalliseen identiteettiin ei ole vieläkään kokonaan kadonnut. Suomalaisten käsitykset heimoista ja maakunnista pohjautuvat edelleen merkittävältä osin Topeliuksen Maamme kirjassa luomaan kuvaan. Kirjaa käytettiin kansa- ja oppikoulujen oppikirjana 1950-luvulle saakka. Uusintapainosten yhteydessä sisältöä muokattiin vastaamaan aikakautensa tarpeita ja tulkintoja.

Topelius tunnetaan myös saduistaan, mihin liittyen hänet on mielletty ensisijassa ”satusedäksi”. Hän liikkui kuitenkin sivistyksen eri osa-alueilla sulavasti ja otti kantaa eri kysymyksiin. Topelius ehti toimia toimittajana, kirjailijana, historioitsijana, professorina ja Helsingin yliopiston rehtorina. Hän toimi myös sisällöltään arvokkaiden ja viihdyttävien kansanjuhlien edistäjänä. 1880-luvulla Topelius osallistui virsikirjakomitean työhön ja muun muassa virsi Totuuden henki on hänen kirjoittamansa. Valtioneuvoksen arvon 1878 saaneen Topeliuksen ympärille rakentui jo elinaikana suurmieskultti.

Linkkejä:

Matti Klingen artikkeli Zachris Topeliuksesta kansallisbiografiassa

Zacharias Topelius skrifter -hanke

Audiolinkkejä:

Välskärin kertomuksia – Topeliuksen romaanisarja lähes 500 jakson äänikirjana

Kirjallisuutta:

Matti Klinge, Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa. Helsinki: WSOY, 1998.

Allan Tiitta, Harmaakiven maa: Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 147. Helsinki: Suomen tiedeseura, 1994.