Tampereelle Vapauden museo
Työväenmuseo Werstaalle on avannut Tampereelle Vapauden museon. Museon näyttelytila sijaitsee Finlaysonin Vanhassa tehtaassa, joka on yksi suomalaisen suurteollisuuden syntysijoista. Avajaispäivänä 27.11.2017 oli kulunut tasan sata vuotta kahdeksan tunnin työaikalain voimaantulemisesta.
Vapauden museo tarkastelee satavuotiasta Suomea vapauden näkökulmasta. Näyttely esittelee vapautta ihmisten ja arjen tasolla. Samalla se tuo esille, millaisia asioita vapaus on tarkoittanut eri aikoina: vapautta nälästä, sananvapautta, vapautta osallistua politiikkaan ja järjestäytymiseen tai mahdollisuutta viedä lapsi päivähoitoon. Museo kertoo myös työväenliikkeestä Suomen historian eri vaiheissa.
Vapauden museo.
Elävä muisti – Suomen audiovisuaalinen historia nettipalveluna
Kansallisen Audiovisuaalisen instituutin (KAVI) Elävä muisti tuo Suomen ääni- ja kuvatallenteisiin sisältyvän historian kaikkien saataville. Näkökulma Suomen historiaan avaavat kotimaiset dokumenttielokuvat, uutiskatsaukset, mainosfilmit ja aikansa tuntoja Sivuston painopiste on suomalaisen elokuvan kultakaudesta 1960-luvulle.
Elokuva-arkiston perustana ovat Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden elokuvat, Finlandia-katsaukset sekä Puolustusvoimain katsaukset. Finlandia-katsauksien uutispotpurit välittävät ajankuvaa Suomesta jatkosodan ja jälleenrakentamisen kaudelta ja maan muuttumisesta teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi. Radio- ja televisioarkiston käytössä on kokoelma suurimpien itsenäisten tuotantoyhtiöiden ohjelmatuotantoa 1980-luvun puolivälistä tähän päivään.
Elävää muistia kehitetään edelleen. Palautetta ja toiveita voi lähettää osoitteeseen kavi@kavi.fi.
Elävä muisti
Vuosi 1917 Iisalmessa
Sivu kertoo tiivistetysti vuodesta 1917 Iisalmessa, joka oli Suomen itsenäistyessä kolmentuhannen asukkaan pikkukaupunki. Ympäröivä 25 000 asukkaan maalaiskunta oli väkiluvultaan yksi maan suurimmista.
Videolla nähdään YTT Jaana Luttinen 1. maaliskuuta 2017 pitämä luento ”Iisalmi 1917”.
Sata kuvaa Vaasasta
Verkkonäyttely koostuu Vaasaa vuosina 1917–2017 esittelevistä kuvista.
Näyttelyn kuvat ovat peräisin Pohjanmaan museon arkistosta.
http://www.100vuotta100kuvaa.fi/
Kuvia kaupankäynnistä ja ostamisesta
Museoviraston Kuvakokoelmat on julkaissut valikoiman kuvia, jotka liittyvät kaupankäyntiin ja ostamiseen. Kuva-aineisto on saatu Museoviraston vuonna 1995 laatiman kyselyn mukana. Kyselyssä oli aiheena ostotottumuksissa ja vähittäiskaupassa vuosikymmenien mittaan tapahtuneet muutokset. Valikoimaan sisältyy 109 kuvaa.
Kuvia kaupasta ja ostamisesta
Naisten elämää 1939–1944
Museoviraston Kuvakokoelmien julkaisemat kuvat valottavat naisten elämää sota-aikana. Kuvat on saatu Museoviraston vuonna 1988 laatiman kyselyn ”Naisten elämä ja työpanos sotien 1939-1944 aikana” yhteydessä. Kysely tuotti laajan vastaus- ja kuvamateriaalin. Siitä on julkaistu tässä yhteydessä 345 kuvaa.
Naisten elämää sotavuosina.
Satavuotiaiden muistoja
Vakuutusyhtiö Varma on kerännyt yli 100-vuotiailta asiakkailtaan muistoja työvuosilta. Keräys tuotti runsaasti valokuvia ja tarinoita.
100-vuotiaan Ailin muistoja työuralta osuusliikkeen palveluksessa
100-vuotiaan Saiman työmuistoja kehräämöstä ja käsityöliikkeestä
100-vuotiaiden työmuistoja tietokoneajan alkutaipaleelta ja pukutehtaalta
100-vuotiaiden työmuistoja vaneritehtaalta, tekstiiliteollisuudesta ja insinööritoimistosta
Santeri Alkion päiväkirjat ja elämä verkossa
santerialkio.fi
Merkittävimpiin itsenäisyysmiehiin kuuluvan Santeri Alkion päiväkirjat ja elämäkerta ovat nyt verkossa. Alkio oli Maalaisliiton perustaja ja johtaja, kansanedustaja ja ministeri, kirjailija ja Ilkan päätoimittaja.
Vallankumouksen käynnistyttyä Pietarissa maaliskuussa 1917 Alkio kuului K. J. Ståhlbergin johtamaan perustuslakia valmistelleeseen komiteaan. Hän vaikutti myös merkittävästi ns. valtalain säätämiseen heinäkuussa.
Alkio pyrki säilyttämään keskusteluyhteyden vasemmalle, mutta totesi kompromissit mahdottomaksi marraskuussa ja yhtyi P. E. Svinhufvudin johtamaan itsenäisyysliikkeeseen. Sosiaalidemokraattien vallankaappaus tammikuussa 1918 teki Alkiosta kolmeksi kuukaudeksi vangitsemista ja hengenmenetystäkin pelkäävän piileskelijän, joka kirjoitti päiväkirjoihinsa analyysiä siitä, miksi niin oli käynyt ja mitä olisi punakapinan kukistamisen jälkeen tehtävä.
Toukokuusta 1918 huhtikuuhun 1921 Alkiota kuului Suomen vaikutusvaltaisimpiin päättäjiin. Pitkävaikutteisin oli hänen työnsä hallitusmuototaistelussa, jossa hän johti tasavaltalaisrintamaa ensiksi K. J. Ståhlbergin rinnalla ja sitten tämän vetäydyttyä politiikasta, tärkeimpänä johtajana.
Kevään 1919 eduskuntavaalien jälkeen Alkio johti suurinta porvarillista puoluetta ja oli kahdessa hallituksessa ministerinä, oman ministeriryhmänsä johtajana. Alkio vaikutti oleellisesti myös Ståhlbergin valintaan presidentiksi ja Mannerheimin syrjäytymiseen valtiollisista ja sotilasjohdollisista tehtävistä kesän 1919 jälkeen. Alkio sai vakavan sairauskohtauksen maalaisliiton puoluekokouksessa 1921. Siitä toipuminen vei puolisen vuotta, ja sinä aikana Alkio päätti jättää eduskunnan. Hänestä tuli puolueen kunniavanhus, johon mielellään vedottiin, mutta jonka neuvoja ei läheskään aina noudatettu.
Sanoin saavutettu Suomi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ”Sanoin saavutettu” -sivusto käy läpi itsenäisen Suomen vuosikymmenet kielen, tekstien ja puheiden näkökulmasta 1910-luvulta 2010-luvulle.
Sivusto esittelee eri vuosikymmenten sanastoa, kirjallisuutta ja arkielämän ilmiöitä. Se esittelee, miten Suomea ja suomalaisuutta on puheissa ja kirjoituksissa sadan vuoden aikana luotu, rakennettu ja puolustettu.
Sanoin saavutettu nostaa esiin eri aikoina esillä olleita käsitteitä. Sivustolla pureudutaan muun muassa työ, kansa, taide, urheilu, itsenäisyys, hyvinvointivaltio ja monikulttuurisuus -käsitteisiin.
Kansalaiset voivat osallistua keskusteluun Kotus-blogissa ja Kotuksen Twitter-tileillä (tunniste #sanoinsaavutettu). Kotus etsii satavuotiasta Suomea parhaiten kuvaavia sanoja. Sanoja voi ehdottaa verkkolomakkeella ja Twitterissä (tunniste #Suomi100sana). Suomen sana -kilpailun voittaja julkistetaan joulukuussa 2017.
Sanoin saavutettu.
Vantaa 1918 -mobiiliopas esittelee vuosien 1917–1918 tapahtumapaikkoja
Mobiiliopas kertoo Suomen sisällissotaan liittyvistä kohteista Vantaalla. Suurin osa nykyistä Vantaan kaupunkia oli 1900-luvun alussa osa Helsingin maalaiskuntaa. Maalaiskunnan keskus kunnantaloineen sijaitsi Malmilla. Maalaiskunta oli muun Etelä-Suomen tavoin punaisen hallinnassa sisällissodan aikana ja sitä hallitsi sodan aikana punainen valtuusto.
Kartalle on merkitty Vantaan vuosien 1917 ja 1918 tapahtumiin liittyviä kohteita, joihin voi tutustua mobiilioppaan avustuksella. Helsingin maalaiskunnan nykyisin Helsingin kaupungin puolella sijaitsevat kohteet on rajattu oppaan ulkopuolelle, lukuun ottamatta Malmia.
Vantaa 1918 -mobiiliopas
Lempi ja Juho -mobiiliopas kertoo sisällissodasta Satakunnassa
Satakunnan Museon toteuttama ja opiskelijoiden tuottaman mobiiliopas kertoo sisällissodan vaiheista ja vaikutuksista Satakunnassa. Oppaassa seurataan kahden kuvitteellisen hahmon, Lempin ja Juhon, elämää Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen vuosina 1917–1918.
Lempi työskentelee kutojana Porin puuvillatehtaassa ja Juho on Mäkilän talon isäntä Huittisista. Mobiiliopas kertoo punaisten ja valkoisten yhteenotoista sekä ihmisten arjesta Lempin ja Juhon kautta. Tarinat perustuvat todellisiin tapahtumiin Satakunnassa.
Opas toimii nettiselaimessa älypuhelimella, tabletilla sekä tavallisella tietokoneella.
Lempi ja Juho -mobiiliopas
Punaisten muistomerkit Työväenmuseo Werstaan sivustolla
Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä. Tietoja ja valokuvia voi hakea sijainnin perusteella.
Sisällissodassa hävinneen puolen kuolleiden lukumäärät ja surmapaikat ovat jääneet usein vain muistitiedoksi, koska teloitus- ja hautapaikkojen muistaminen joko kiellettiin tai sitä vaikeutettiin toiseen maailmansotaan ja osin sen loppuun saakka. Työväenmuseo Werstaan ylläpitämän sivuston tarkoituksena on tallentaa tiedot muistomerkeistä. Tavoitteena on palvella omaisia, tutkijoita, julkisyhteisöjä ja muita asiasta kiinnostuneita.
Sivusto täydentyy tietojen karttuessa. Yleisöltä kerätään uusia kuvia, tietoja haudoista ja myös muistomerkkeihin kirjoitetuista nimistä ja päivämääristä. Yhteyttä voi ottaa palautelomakkeella tai sähköpostitse punamuistot@tyovaenmuseo.fi
Sivusto perustuu Ulla-Maija Peltosen Suomen Akatemian tutkimushankkeessa vuonna 2000 tehtyyn kokonaiskartoitukseen vuosina 1918–2000 pystytetyistä muistomerkeistä paikkakunnittain.
Punaisten musitomerkit
Valkoisten muistomerkkejä
Sisällissodan voittaneen valkoisen armeijan muistomerkeistä ei ole olemassa yhtenäistä sähköistä tietokantaa. Vapaussodan muistomerkeistä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla löytyy tietoa vapaussota.com -sivustolta.
Vapaussodan muistomerkit Helsingin seudulla.
Wikipediassa on suppea luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa, johon sisältyy tunnetuimpia vuoden 1918 muistopatsaita. Luetteloon kuuluu myös joitakin sodassa kaatuneiden valkoisten muistoksi pystytettyjä muistomerkkejä.
Luettelo valkoisten muistomerkeistä Wikipediassa
Pysy Suomessa pyhänä – Suomen lippujen ja vaakunoiden historiaa Jyväskylässä
Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen näyttely esittelee maamme kansallisten symbolien historiaa. Näyttelyssä on esillä vanhoja lippuja yliopiston tiedemuseon kokoelmista. Jyväskylän seminaarin oppilaat valmistivat autonomian ajan lopulla lippuja, jotka olivat vaihtoehtoina esillä Suomen kansallisiksi symboleiksi.
Lippujen ohella näyttelyssä on esillä muuta kansallisiin symboleihin liittyvää aineistoa, kuten leijonavaakuna. Muita kansallisia ja maakunnallisia symboleita ovat erilaiset luontoaiheet. Näyttely esittelee Suomen kansalliseläimen, -linnun, -kukan ja -hyönteisen sekä Keski-Suomen tunnukset.
Kansallisten symbolien lisäksi yliopiston kirjasto esittelee näyttelyssä niihin liittyviä teoksia sekä kotiseutuaiheista kirjallisuutta.
Näyttely on avoinna 10.8.2017–28.1.2018 Jyväskylän yliopiston kirjastorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa rakennuksen aukioloaikoina. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Elämää Turussa 1917–1918
Elämää Turussa 1917–1918 – Arjen virtaa sadan vuoden takaa, päivä päivältä -blogi seuraa elämänmenoa Turussa 1.9.1917–31.5.1918 päivä päivältä. Ajanjaksoon sisältyy runsaasti tapahtumia: syksyn 1917 epätietoisuuden tulevasta, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran perustaminen, lokakuun vallankumous, Suomen itsenäistyminen, ja uutiset ensimmäisen maailmansodan rintamilta. Alkuvuodesta 1918 käydään sisällissota, josta toipuminen alkaa kivuliaasti.
Monet arkihuolet sävyttivät ajanjaksoa. Ruuasta on puute ja elämä on levotonta. Turussa oli myös huvituksia, elokuvaesityksiä, sirkusnäytöksiä ja konsertteja, jotka antoivat arkeen väriä. Blogiprojektin tavoitteena on seurata turkulaista arkea ja antaa tilaa myös pienille kertomuksille.
Blogin tekstin- ja sisällöntuotannosta huolehtivat turkulaiset historiantutkijat.
Elämää Turussa 1917–1918 -blogi
Risto Volanen: Kohti Suomen itsenäistymistä
Risto Volasen blogi käsittelee Suomen itsenäistymiseen liittyviä ja siihen vaikuttaneita tapahtumia kotimaassa kuin ulkomailla. Volanen päivittää tammikuussa 2017 aloittamaansa blogia viikoittain.
Volanen käsittelee toisessa blogissaan Eurooppaa ja Suomea. Blogin teemat liittävät Suomen laajempiin kansainvälisiin yhteyksiin.
Risto Volanen, Kohti Suomen itsenäisyyttä.
Risto Volanen, Suomi ja Eurooppa.
Suomalaisen lentomatkustamisen historiaa kuvina
Ilmailumuseon Aeron siivin Eurooppaan -projektissa on julkaistu kuvia kotimaisen lentomatkustamisen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä 1920-luvulta 1960-luvun loppuun saakka.
Kokonaisuus käsittää kaikkiaan 940 arkistovalokuvaa Finnairin historiasta. Kuvat on valittu pääosin Ilmailumuseon kuva-arkiston Finnair-kokoelmasta.
Kuva-aiheetkäsittävät yhtiön toiminnan alkuvaiheet Itämeren piirissä, sota-ajan, Euroopan liikenteen laajenemisen toisen maailmansodan jälkeen ja siirtymisen suihkukoneliikenteeseen 1960-luvulta eteenpäin. Finnairiksi nimensä vuonna 1968 muuttanut yhtiö siirtyi Atlantin liikenteeseen juuri ennen vuosikymmenen loppua.
Valokuvista välittyy lentomatkustamisen kehitys lähes puolen vuosisadan aikana, ja yhtiön kasvu kohti laajempaa reittivalikoimaa ja kapasiteettia. Kuvissa näkyy sekä henkilökuntaa että tavallisia suomalaisia lentomatkustajia. Mukana on myös ilmojen glamouria: Finnairia ovat käyttäneet presidentit, kuninkaalliset, urheilijat ja elokuvanäyttelijät.
Aeron siivin Eurooppaan -kuvahaku.
#Suomi100 & maailma -visa
Ulkoministeriön Kehitys-lehden tietovisan tutustuttaa Suomen antamaan kehitysapuun ja ulkopolitiikkaan. Visan kysymykset painottuvat Suomen tekemään kehitysyhteistyöhön ja sen aikaansaannoksiin, mutta mukana on myös Suomen muuhun ulkopoliittiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Sadasta tietovisakysymyksestä pelaaja voi vastata yhdellä kertaa viiteentoista.
#Suomi100 & maailma -visa.
Helsingin kaupungin asiakirjoja 1700-luvulta 1870-luvulle verkossa
Helsingin kaupunginarkisto on julkistanut laajan kokonaisuuden kaupunginhallinnon 1700- ja 1800-lukujen digitoituja asiakirjoja, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Kokonaisuuteen kuuluvat kaupungin maistraatin pöytäkirjat vuosilta 1721–1829, kämnerinoikeuden pöytäkirjat liitteineen vuosilta 1741–1868 sekä raastuvanoikeuden tuomiotaltiot vuosilta 1813–1860.
Helsingin maistraatti vastasi kaupungin hallinnosta ja hoiti muun muassa nykyisten kaupunginhallituksen sekä lautakuntien tehtäviä kaupungissa ennen vuoden 1875 kunnallishallintouudistusta. Kämnerinoikeus oli alioikeus, joka käsitteli pienempiä oikeusjuttuja kuin raastuvanoikeus. Se hoiti erityisesti riita-asioita.
Helsingin kaupungin asiakirjoja 1700–1800-luvuilta.
Pauli Kruhsen historiasivut
Pauli Kruhsen kokoama historiasivusto esittelee Suomen historian dokumentteja 1200-luvulta alkaen. Itsenäisyyden ajan dokumentit painottuvat vuosiin itsenäistymisvuosiin, lapuanliikkeeseen ja sotavuosiin. Sivusto koostuu alkuperäisisten asiakirjojen kuvista ja teksteistä sekä aikalaisdokumenteista. Suomenkielisestä aineistosta suuri osa on käännetty englanniksi, osin myös venäjäksi, saksaksi ja/tai ruotsiksi.
Sivujen aineisto on pääosin peräisin lähteistä, joihin tekijänoikeuslain 9 §:n mukaan lakeina tai julkisen viranomaisen päätöksinä ei ole tekijänoikeutta tai joiden voimassaolo on tekijänoikeuslain mukaan päätynyt.
Pauli Kruhse ilmoittaa sivustolla, että yksittäisiä asiakirjoja ja kuvia voi siirtää omille sivuilleen tai julkaista muissa yhteyksissä. Aineiston lähteeksi voi tarvittaessa merkitä Pauli Kruhsen ”History of Finland”-internetsivusto.
Pauli Kruhsen historiasivut
Itsenäistymisen vuodet – Tampereen yliopiston sivusto Suomen itsenäistymisen vuosista 1917 ja 1918.
Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta
Työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstaan, Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston) tuottama itsenäisen Suomen historiaa käsittelevä sivusto sisältää tarinoita sadan vuoden ajalta. Sivuston tavoitteena on tuoda historia lähelle lukijoita esittelemällä arkistoista löytyviä aitoja lähteitä.
Sivusto tuo esiin työväenliikkeen roolin itsenäisen Suomen historian eri vaiheissa. Sen kokoamistyötä koordinoi työväenjärjestöjen neuvottelukunta. Osana hanketta Tampereelle avataan itsenäisyyden juhlavuonna Vapauden museo, joka kertoo suomalaisen työväenliikkeen tarinan.
Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta
Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille
Kansallisarkiston teemasivusto esittelee Suomesta Pohjois-Amerikkaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Sivusto esittelee näille alueille kohdistunutta suomalaissiirtolaisuutta ja sen tutkimiseen käytettäviä, arkistolaitoksessa ja muualla säilytettäviä lähdeaineistoja. Pääpaino on henkilöhistoriallisten lähteiden esittelyssä.
Pohjois-Amerikkaan suuntautuvan siirtolaisuuden yhteydessä on esitelty yleisesti siirtolaisuuteen liittyviä lähdeaineistoja. Niistä voi olla hyötyä myös muualle suuntautunutta siirtolaisuutta tutkittaessa.
Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille.
Aikansa kuvia ja klassikoita
Lastenkirjainstituutin Aikansa kuvia ja klassikoita -kirjanäyttely esittelee valikoiman lasten- ja nuortenkirjoja 1800-luvulta toiseen maailmansotaan. Se antaa yleiskuvan suomalaisen ja suomeksi käännetyn lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaan ja kehitykseen.
Valikoimaan on otettu kirjoja, joita on luettu monen sukupolven ajan. Osaa kirjoista luetaan yhä uusina käännöksinä ja uudelleen kuvitettuina. Mukana on joitakin jo lähes unohtuneita kirjoja, jotka ovat olleet tärkeitä omana aikanaan.
Kirjanäyttelykokonaisuus koostuu neljästä pääryhmästä: I Varhaiset kuvakirjat, II Lukemista lapsille, III Suomalaisia tyttö- ja poikakirjoja ja IV Käännösklassikoita. Kirjat on esitelty kronologisesti alkuteoksen ilmestymisajankohdan mukaan.
Maanmittauslaitos 200 vuotta -verkkonäyttely
Maanmittauslaitos 200 vuotta esittelee maanmittauksen historiaa valtakunnallisen keskusviraston näkökulmasta. Maanmittaus yhdistyy laajasti yhteiskunnan eri toimintoihin. Valtakunnan, maakuntien, kaupunkien, kylien, tilojen ja tonttien rajat perustuvat tietoihin, jotka maanmittari on merkinnyt maastoon ja piirtänyt kartaksi.
Karttoja on käytetty verotuksessa, maan omistuksen toteamisessa, maataloudessa ja kaupunkisuunnittelussa. Suomen kiinteistötietojärjestelmä perustuu vuosikymmeniä ja vuosisatoja vanhoihin maanmittaustoimituksiin.
Kartan mittaus- ja valmistusvälineet ovat muuttuneet vuosisatojen aikana. Karttoja käyttivät aluksi yksinomaan vallanpitäjät. Nykyisin kartta ja sen digitaaliset esitystavat ovat oleellinen osa arkipäivää.
Maanmittaus 200 vuotta
Karjalan koko kuva
Karjalan koko kuva -näyttely tarkastelee sekä Suomen että Venäjän Karjalan historiaa ja kansanelämää. Näyttelyssä voi tutustua Karjalan menneisyyteen esineiden, pienoismallien, multimedioiden sekä elokuvien avulla. Muun muassa Sortavalan kaupunki ja talonpoikien rakennuskulttuuri esitellään pienoismallien avulla.
Näyttelyyn kuuluu useita multimedioita, joiden aiheena ovat mm. Karjalan murteet, ruokaperinne, kansanrunous sekä Joensuun kaupungin historia. Elokuvateatteri Karjalan Kinon lyhytfilmit johdattavat sekä Karjalan kaupunkien menneisyyteen että karjalaisen siirtoväen arkeen.
http://wwww.jns.fi/museokoulu/kokokuva/historia/index.html
Pala Suomen historiaa
Pala Suomen historiaa -sivusto tarjoaa sotahistoriasta kiinnostuneille näkökulmia itsenäisen Suomen historian käännekohtiin. Olli Kleemolan ylläpitämä sivusto lähestyy käännekohtia erityisesti mikrohistoriallisesta näkökulmasta. ”pienen ihmisen” tasolta. Etenkin sivuston kuvateksteissä tavallisen ihmisen näkökulma nousee esiin selkeänä, sillä suuri osa kuvista on kuulunut rintamamiesten yksityisarkistoihin.
Sivuston sotahistoriallinen näkökulma lähestyy ”uutta sotahistoriaa” (new military history). Sotaa ei enää tarkastella muusta yhteiskunnasta irrallisena, vaan sen vaikutukset koko yhteiskuntaan otetaan huomioon.
Sivusto pyrkii tarjoamaan kävijöilleen mahdollisuuden tutustua sellaiseen sotahistorian erikoisalueilta peräisin olevaan kuva- tai esinemateriaaliin, mitä muualla ei ole nähtävissä. Esineistön merkitys kasvaa koko ajan sodan kokeneen sukupolven poistuessa keskuudestamme.
Kaikki sivuilla oleva materiaali on vapaasti lainattavissa omaan käyttöön, ellei toisin mainita. Lainattaessa on mainittava materiaalin lähde. Mikäli lainaaminen tapahtuu julkaisu- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa, pyydämme ottamaan yhteyttä sivuston ylläpitäjiin palautelomakkeen kautta etukäteen.
Pala Suomen historiaa -sivusto.
Tarinoita suomalaisista
”100 vuotta – 100 tekijää. Menestystä ja taistelua yhdessä” -verkkosivusto on karttapohjainen palvelu, joka lähestyy Suomen historiaa henkilöhistoriallisesta näkökulmasta. Sivusto kertoo 100 henkilöartikkelin avulla, miten monimuotoisia tarinoita itsenäisestä Suomesta löytyy.
Sivuston ensisijaisena kohderyhmänä ovat yläkoulut ja lukiot, joiden historianopetuksen tukena sivustoa voidaan käyttää. Oppilaat voivat syventää tietojaan historian henkilöistä, ilmiöistä ja kehityskaarista, suomalaisuudesta ja identiteetistään sekä kehittää tiedonhankintataitojaan. Samalla se tarjoaa kaikille suomalaisille mahdollisuuden tutustua itsenäisen Suomen historiaan. Sivuston käyttäjä voi myös jakaa oman sukunsa tai yhteisönsä tarinan itsenäisestä Suomesta.
”100 vuotta – 100 tekijää. Menestystä ja taistelua yhdessä.”
Mikä teki Pispalasta punaisen?
Tampereen Pispalaa on usein kutsuttu ”Punaiseksi Pispalaksi”. Nopeasti 1900-luvun alussa syntyneestä työläisyhteisöstä kertova sivusto etsii vastauksia siihen, miten nimitys on syntynyt. Sivustolla tuodaan esille Pispalan punaisuuteen vaikuttaneita tekijöitä.
Sivusto esittelee monipuolisesti sanoin ja kuvin Pispalan historiaa 1900-luvun alusta 1950-luvulle. Erillisessä valokuvaosiossa on yli 300 kuvaa, joihin on laadittu hyvät kuvatekstit.
Lisäksi sivustoon sisältyy kaksi kuviota vaalituloksista. Vuoteen 1966 saakka vasemmisto sai 80 prosenttia äänistä, minkä jälkeen sen ääniosuus alkoi laskea. Pispala muuttui jo 1980-luvulla porvarienemmistöiseksi. Suurin puolue on 2010-luvulla kokoomus.
”Punainen Pispala” -sivusto.
Varsinais-Suomen vuosi 1917
Sivustolla kerrotaan 14 paikallista tarinaa Varsinais-Suomesta vuodelta 1917. Ne liittyvät pienesti ja toisinaan suuresti Suomen vaiheisiin. Tarinat ovat varsinaissuomalaisten paikallismuseoiden kertomia. Kesällä 2017 niitä voi syventää paikan päällä tutustumalla autenttisiin esineisiin ja ympäristöihin.
Sisällön ovat tuottaneet: Varsinais-Suomen museot ry, Ett Hem-museo, Itsenäisyyden museo, Laitilan kulttuuritoimi, Liedon museo, Loimaa-seura, Mynämäen kulttuuritoimi, Naantalin museo, Paraisten kotiseutumuseo, Rusko-seura, Sagalundin museosäätiö, Salon historiallinen museo, Suomen partiomuseo, Uudenkaupungin museo ja Yrjö Liipolan taidemuseo.
Vuosi 1917 Varsinais-Suomessa.
Kahdeksan tarinaa Suomen presidenteistä
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on tuottanut Suomen kahdeksasta ensimmäisestä presidentistä dramatisoidut lyhytelokuvat. Aiheeltaan elokuvat sijoittuvat kunkin presidentin uran merkittävään taitekohtaan. Elokuvat on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sivusto sisältää kahdeksan ensimmäisen elämäkerrat, jotka ovat myös kuunneltavissa.
Presidenttien Helsingissä sijaitsevien muistomerkkien läheisyyteen on sijoitettu laatta, joka ohjaa Suomen presidentit -verkkosovellukseen QR-koodin ja lyhytosoitteen avulla. Sovellus on optimoitu mobiililaitteille.
Sivustolta löytyvät lisäksi Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen elämäkerrat.
Helsingin kaupungin rakennusviraston Suomen presidentit -sivusto.
Poliittisista syistä vangittujen vasemmistolaisnaisten elämäntarinoita
Helsingin kaupungin Virkagallerian Toisinajattelijat – Poliittisia helsinkiläisnaisia 1920–1940-luvuilla -näyttely kertoo poliittisesta toiminnasta vankeuteen tuomittujen naisten elämäntarinoita 1920–1940-luvuilla.
Helsingin kaupungintalossa esillä oleva näyttely perustuu Ville Suhosen Martta Koskisesta kertovan Ompelijatar-elokuvan (2015) tekovaiheessa kerättyyn aineistoon. Näyttely on esillä 12.2.2017 saakka.
Näyttelyn esittely Virka-gallerian sivuilla.
Pro Finlandia – Suomen tie itsenäisyyteen. Näkökulma: Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti
Näyttely on kolmas osa neljän näyttelyn sarjaa, joka esittelee, millaisena Suomi, suomalaiset ja Suomen pyrkimykset näyttäytyivät muiden eurooppalaisten maiden silmin maamme itsenäistymistä edeltävinä vuosikymmeninä ja itsenäisyyden alkuvuosina. Näyttelysarja on SUOMI 100-hanke. Kansallisarkistossa joulukuussa aukeava näyttely esittelee Suomen suhteita muihin pohjoismaihin.
Kiinteiden pohjoismaisten suhteiden solmiminen Napoleonin sotien jälkeisen vuosisadan aikana oli erityisen tärkeää Suomelle. Valtaväestön kielellisestä erilaisuudesta huolimatta Suomi omaksui skandinavismin synnyttämän vahvan pohjoismaisen identiteetin ja arvomaailman. Ne toimivat vahvana perustana sekä yhteiskunnan sisäiselle rakentamiselle että ulkosuhteille Suomen aloittaessa vuonna 1917 taipaleensa suvereenina eurooppalaisena valtiona.
Näyttely koostuu alkuperäisasiakirjoista, julkaisuista, valokuvista, maalaustaiteesta ja aikakauden esineistöstä. Näyttelyn keskeisiä teemoja ovat Pohjola Napoleonin sotien jälkeen, kauppa- ja diplomaattisuhteet, skandinavismi sekä ylioppilasyhteistyö ja yliopistot. Erityistä huomiota saavat saamelaisliike, pohjoismaiset taiteilijayhdyskunnat, sosiaalidemokratia sekä Ahvenanmaan asema. Taiteen saralla huomiota kiinnitetään kirjailija Selma Lagerlöfiin ja taideteollisuutta edistäneeseen Louis Sparreen.
Näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 14.12.2016–15.9.2017 ti, to, pe klo 10–16, ke klo 10–18 (kesällä ti–pe 10–16). Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Kansallisarkisto julkaisee näyttelyn yhteydessä samannimisen Editan kustantaman teoksen.
Kansallisarkistossa esillä olevaa päänäyttelyä täydentää 16 julisteen laajuinen posterinäyttely, joka kiertää Pohjoismaissa vuonna 2017. Sarjan aikaisempien osien posterinäyttelyt kiertävät itsenäisyyden juhlavuonna Suomessa.
Yle kertoo Suomen tarinaa kuvallisesti
Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Aineisto kertoo, miten Suomea on rakennettu. Tai miten maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaali kertoo itsenäisen Suomen vaiheista. Lisäksi kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
Suomi Finland 100 -nettikanava Ylen Areenassa.
Nedslag i det självständiga Finlands historia
Nationen Finland började skapas redan under den svenska tiden, och som storfurstendöme under Ryssland (1809–1917). Hur har den självständiga nationens historia sett ut? Vi gör några nedslag i 1900-talet och 2000-talet.
Poimintoja Suomen historian vaiheista ruotsiksi eri vuosikymmeniltä.
Valtiorikosylioikeuksien ja Sotavankilaitoksen aineistoa luettavissa digitaalisesti
Valtiorikosylioikeuksien (VRYO) digitoitujen päätöstaltioita ja akteja sekä vuoden 1918 Sotavankilaitoksen sotavankikortistoa voi käyttää Digitaaliarkistossa internetissä. Digitaaliarkistossa VRYO:n akteja on mahdollista hakea sukunimellä tai aktin numerolla.
Myös kaikki valtiorikosoikeuksien ja valtiorikosoikeuksien syyttäjistön sekä valtiorikosylioikeuden ja vuoden 1918 sotavankilaitoksen muut asiakirjat ovat nykyisin vapaasti käytettävissä. Niitä ei kuitenkaan ole vielä digitoitu, joten ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasalissa. Valtiorikosoikeuksien asiakirjojen digitointi on tarkoitus käynnistää ensi vuoden aikana.
Sisällissodan jälkeen hävinneellä puolella toimineiden henkilöiden tuomitseminen annettiin erityisten tuomioistuimien, valtiorikosoikeuksien tehtäväksi. Valtiorikosoikeuksia ylempi tuomioistuin oli valtiorikosylioikeus, jolta oli mahdollisuutta anoa armoa valtiorikosoikeuden antamasta tuomiosta ja joka käsitteli valtiorikosoikeuden sille asettamia juttuja.
Tuomioistuimien avuksi perustettiin valtiorikosoikeuksien syyttäjistö -niminen organisaatio, jonka arkistoon ovat päätyneet ne oikeudenkäyntien valmisteluun liittyneet asiakirjat (esim. kuulustelupöytäkirjat), jotka eivät eri syistä (esim. kohdehenkilön kuolema tai teon vähäisyys) ole päätyneet oikeuteen. Tähän arkistoon sisältyvät myös ns. todisteainekortit, joissa on tietoja myös taisteluissa kaatuneista punakaartilaisista.
Linkit:
Valtiorikosylioikeuksien aktit ja päätöstaltiot.
Sotavankilaitoksen vankikortisto
Tiellä sananvapauteen – suomalaisen sensuurin muistikirja
Kansalliskirjaston kokoamalla Tiellä sananvapauteen – suomalaisen sensuurin muistikirja -sivustolla on satoja artikkelia, jotka sisältävät mielipiteitä ja totuuksia suomalaisesta sananvapaudesta ja sensuurista. Kansalliskirjaston mukaan sivusto kertoo itsenäisen Suomen historiasta kerrottuna tekijöiden, kokijoiden ja kansalaisten näkökulmasta.
Sananvapautta pohtivat haastatteluissa muun muassa Jörn Donner, Olli Alho, Jukka Kemppinen, Sirpa Kähkönen, Pekka Gronow, Erkki Liikanen, Erkki Tuomioja, M.A. Numminen, Esko Seppänen, Hannu Taanila, Janne Virkkunen ja Jyrki Vesikansa.
Aineisto koostuu yhteensä 850 artikkelista, uutisesta, mielipiteestä tai sanavapautta koskevasta muistutuksesta sananvapaudesta. Sivustolla on myös satoja kuvia.
Sivuston sisällön ovat tuottaneet Kai Ekholm, Päivikki Karhula, Tuomo Olkkonen ja Maara Kinnermä. Toteutuksen on rahoittanut Helsingin Sanomien Säätiö.
Maaliskuussa 2017 Kansalliskirjaston Galleriassa avataan näyttely, joka syventää osaltaan verkkoteoksen sisältöä ja esittelee kiellettyjä alkuperäisteoksia.
Tiellä sananvapauteen – suomalaisen sensuurin muistikirja.
Bibliotheca Wiburgensis esittelee vanhaa Viipurissa julkaistua kirjallisuutta
Valikoima vanhaa Viipurissa ilmestynyttä kirjallisuutta on luettavissa digitoituna Kansalliskirjaston sivuilla Bibliotheca Wiburgensis -kokoelmassa. Kokoelma sisältää Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran (VSKS) julkaisemia kirjoja vuosilta 1847–1882. Lisäksi mukana on Cedervallerien Viipurin kirjapainossa ennen vuotta 1860 painetut kirjat.
Kokoelman digitoinnin on rahoittanut Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura. Digitoituna voi lukea esimerkiksi muun muassa Carl Henrik Ståhlbergin 1847 julkaistua Uutta Aapis-Kirjaa. Kokoelmasta löytyy myös 1881 julkaistu Vegan matka Asian ja Europan ympäri ynnä historiallinen katsahdus edellisiin pitkin vanhan mailman pohjoisrannikkoa tehtyihin löytöretkiin A. E. Nordenskiöld’iltä.
Bibliotheca Wiburgensis.
Pellervolaisen osuustoiminnan julkaisuja verkossa
Pellervo-seura on julkaissut historiansa aikana suuren määrän aatteellisia teoksia, osuuskuntien mallisääntöjä ja käytännönläheisiä opaskirjoja eri alojen osuuskunnille. Pellervo-seuran digikirjastoon sisältyy julkaisuja vuosilta 1899–2015.
Sivustolla on luettavissa muun muassa Aulis J. Alasen kirjoittama pellervolaisen osuustoimintaliikkeen voimahahmon Hannes Gebhardin elämäkerta vuodelta 1964. Sille on koottu myös osuustoimintaa käsitteleviä eri alojen tutkimuksia.
Pellervolainen digikirjasto.
Muinaismuistoyhdistyksen ja Suomalais-Ugrilaisen seuran aineisto digitaalisena
Kansalliskirjasto on julkaissut verkossa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen (SMY) ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran (SUS) monografia- ja kausijulkaisusarjojen varhaisimpia osia.
SMY:n julkaisut Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakausikirja, Kansatieteellisen Arkisto ja Suomen Museo – Finskt Museum koostuvat tutkimuksista arkeologian, kansatieteen, historian ja taidehistorian aloilta. SUS:n käytettävissä ovat julkaisut tai julkaisusarjat Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten, Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, Lexica Societatis Fenno-Ugricae, Kansatieteellisiä julkaisuja ja Finnisch-Ugrische Forschungen. Zeitschrift für finnisch-ugrische Sprach- und Volkskunde.
Aineistojen käyttöä tutkimuksessa helpottaa se, että verkkoaineisto sisältää myös aineistojen dataa. Datapaketit mahdollistavat tutkimuskysymysten esittämisen tälle aineistolle koneluettavassa muodossa muun muassa digitaalisten ihmistieteiden välinein. Osa aineistoista on julkaistu tekijänoikeuslainsäädännön vuoksi Kansalliskirjaston Vapaakappaletyöasemilla.
SMY:n ja SUS:n digitoidut aineistot verkossa.
Samalla taajuudella -näyttely kertoo radion ja television historiasta
Yleisradio on kotimaista kulttuuri- ja mediahistoriaa. Sitä ovat myös radio- ja tv-vastaanottimet, jotka olivat 1990-luvulle saakka merkittävältä osin kotimaista tuotantoa. Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa (KAVI) on 9.9.2016 – 31.3.2017 esillä Samalla taajuudella – radio ja televisio ajan virrassa -näyttely, joka luo katsauksen suomalaisille tuttuihin radio- ja televisiovastaanottimiin.
Näyttelyssä esillä olevien vastaanottimien avulla suomalaiset ovat kuunnelleet ja katselleet syyskuussa 90 vuotta täyttäneen Yleisradion ohjelmistoja.
Näyttely on avoinna arkisin ma-pe klo 9–16.15, ja loka-maaliskuussa maanantaisin aina klo 18 asti. Osoite: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Sörnäisten rantatie 25 A, 5. krs.
Samalla taajuudella -näyttelyyn liittyy esitelmäsarja.
Historiaa ja kulttuuria Keski-Savosta
Saranat.fi -sivusto esittelee Keski-Savon rakennusperintöä ja kulttuurimaisemia. Sivustoon sisältyy Varkauden, Leppävirran, Joroisten, Heinäveden ja Pieksämäen rakennusperintöä, arkkitehtuuria ja kulttuurimaisemia esitteleviä verkkonäyttelyitä, pelejä, tehtävä- ja työpajapaketteja sekä kulttuuriympäristötietoutta.
Saranat -verkkonäyttely.
Saranat -sivustolla on eniten aineistoa Varkaudesta. Varkauden museoiden Kerroksien kaupunki -näyttely esittelee Varkauden rakennusperintöä sekä kaupunkikuvallista muutosta 1800-luvulta 2010-luvulle.
Valter ja Ivar Thomé – Arkkitehtiveljekset Varkaudessa -näyttely kertoo Thomén veljesten laajamittaisista kaupunkisuunnitelmista 1910-luvun Varkaudessa.
Gamla Varkaus, Ruotsinkielinen näyttely esittelee Varkauden historiaa paikkakunnalla vaikuttaneiden merkkihenkilöiden kertomana ruotsiksi.
Kerroksien kaupunki -näyttely esittelee Varkauden rakennusperintöä sekä kaupunkikuvallista muutosta aina 1800-luvulta näihin päiviin.
Tietoa Tampereen historiasta
Koskesta voimaa -sivusto kertoo Tampereen historiasta vuosilta 1870–1960. Sivusto julkistettiin Tampereen kaupungin 220-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1999. Sen tekstit taustoittavat ja analysoivat Tammerkosken rannalle perustetun kaupungin vaiheita.
Tampereen historiaa voit lähestyä aiheittain jaettujen ”lyhyesti” -sivujen tai ”aikakausittain” -sivujen kautta. Lyhyesti -osiossa Tampereen historia on jaettu seitsemään teemaan, jotka esittävät Tampereen historian tiivistetysti. Teemat ovat koski, kaupunki, työ, arki, valta, liikkuminen ja kulttuuri. Kuhunkin teemaan liittyy äänimaisema, joka käynnistyy napsauttamalla tekstin ylälaidassa olevaa nuottia.
Aikakausittain jaettu osuus tarjoaa syventävää tietoa kaikista seitsemästä teemasta. Kattavin osioista on vuodet 1918–1940 käsittävä ajanjakso. ”Aikakausittain”-osiot sisältävät tilastoja, tutkimuksia, karttoja ja henkilökuvia.
Sivustolla on oma hakukone. Sisällön ovat tuottaneet Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen henkilökunta ja opiskelijat.
Koskesta voimaa.
Sivustoon sisältyy myös kokonaisuus, joka käsittelee vuonna 1918 Suomessa käydyn sodan nimeä. Vapaus- kansalais-, luokka-, vai sisällissota? Vallankumous? Kapina?
Kaksi näkökulmaa työväenliikkeeseen ja itsenäistymisvaiheisiin
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura on julkaissut ilmaiseksi ladattavaksi kaksi itsenäistymisvaiheisiin liittyvää teosta. Niko Kanniston väitöskirja Vaaleanpunainen tasavalta? SDP, itsenäisyys ja kansallisen yhtenäisyyden kysymys vuosina 1918–1924 käsittelee Suomen tasavallan kehitystä sisällissodan jälkeen, jolloin eri toimijat pitivät omista lähtökohdistaan välttämättömänä kansallista eheytymistä. Keinoista ja toteutuksesta vallitsi erimielisyys, eikä sisällissodan aiheuttama katkeruus helpottanut eheyttämistä.
Kannisto paneutuu väitöskirjassa Suomessa 1920-luvun taitteessa tehtyihin ratkaisuihin, joiden julkilausuttuna tarkoituksena tai ainakin taustaoletuksena oli uuden sisällissodan estäminen ja yhteiskunnan integraatio. Hänen mukaansa Suomen ”ensimmäinen tasavalta”, ei selity yksinomaan reaktiona sisällissotaan. Suomalainen kansakunta ja valtio oli vakiintunut itseisarvoksi vuoteen 1918 mennessä. Sisällissota muutti ja purki itsenäisyyden ja kansallisen yhtenäisyyden tulkintoja. Silti kansakunnan integroitumisprosessi eteni Kanniston mukaan sisällissodan jälkeen huomattavasti nopeammin ja pitemmälle kuin on oletettu. Keskeinen tekijä prosessissa oli kunnallisen demokratian toteutuminen.
Teoksen lähdeluetteloon sisältyy runsaasti etenkin sisällissodan jälkeen eri näkökulmista kirjoitettuja teoksia ja muuta itsenäistymisvaiheisiin liittyviä aikalaiskirjallisuutta.
Niko Kanniston väitöskirja.
Pertti Nurmisen Aatteesta ammatiksi – Puoluetyötä ja punapääomaa. Julius Nurmisen ja Anna Haverisen (ent. Nurminen) elämä ja toiminta työväenliikkeen järjestöaktiiveina 1900-luvun alkukymmeninä käsittelee kahden liikkeen eri tehtävissä ja myös kansanedustajana toimineen ihmisen elämänvaiheita. Julius Nurminen kuoli 1919 vankileirillä, minkä jälkeen Anna solmi uuden avioliiton.
Pertti Nurmisen tutkimus avaa näkökulmia työväenliikkeen organisoitumiseen. Julius Nurminen toimi muun muassa SDP:n piirisihteerinä Viipurissa ja Anna hoiti piirikanslistin tehtävää. Julius työskenteli myös viipurilaisen Työ-lehden toimittajana ja sortavalalaisen Päivän Tiedot -lehden päätoimittajana. Nurmiset kuuluivat itsenäistymisvaiheissa SDP:n vallankumouksen kannalle päätyneen vasemman laidan kannattajiin. Julius joutui vangituksi Sortavalassa helmikuussa 1918. Sortavalaan jäänyt Anna Nurminen vangittiin huhtikuussa 1918. Hän sai valtiorikosoikeudessa kuuden vuoden kuritushuonetuomion, ja vapautui joulukuun 1918 armahduksessa.
Anna avioitui 1920 Juho Haverisen kanssa. Hän toimi SDP:n kansanedustajana 1922–1930 ja osallistui aktiivisesti myös Viipurin kunnallispolitiikkaan.
Pertti Nurmisen tutkimus.
Helsingin yliopiston sivuilla esitellään 375 humanistia
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta julkaisi yliopiston 375-vuotisjuhlien kunniaksi henkilöesittelyn 375 humanistista. Sivusto esittelee professorien ja tutkijoiden lisäksi muun muassa kirjailijoita, kääntäjiä, toimittajia, muusikkoja, yritysjohtajia sekä museo- ja kustannusalan toimijoita.
Henkilöesittelyt ulottuvat Daniel Jusleniuksesta Rosa Liksomiin. Elävät henkilöt ovat kirjoittaneet tekstinsä itse. Suomen valtionpäämiehistä sivustolla on esitelty C. G. Mannerheim, J. K. Paasikivi ja P. E. Svinhufvud. Mannerheim promovoitiin filosofian kunniatohtoriksi 1919. Paasikivi ja Svinhufvud lukivat historiaa ja valmistuivat filosofian kandidaatiksi ennen lainopin opintojaan.
Esittelyt ovat luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi jokaisesta henkilöstä löytyy lyhyt yhteenveto arabiaksi, espanjaksi, italiaksi, japaniksi, kiinaksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi ja viroksi.
Helsingin yliopiston 375 humanistia -sivusto
Lenin-museo esittelee Neuvostoliiton ja Suomen historiaa
Tampereella toimiva Lenin-museo on avoinna jälleen 17.6.2016 lähtien peruskorjattuna ja uudistettuna. Museon näkökulma laajenee Leninin henkilöstä Neuvostoliiton ja Suomen yhteiseen historiaan.
Uudistettu Lenin-museo kertoo 1900-luvun alun vallankumouksellisesta liikehdinnästä, Stalinin vankileireistä, toisesta maailmansodasta ja kylmän sodan asetelmista. Näyttely ulottuu Neuvostoliiton hajoamiseen ja Putinin Venäjään saakka.
Museo perustettiin 70 vuotta sitten Tampereen työväentalon entiseen luentosaliin, jossa V. I. Lenin ja J. V. Stalin ensimmäisen kerran tapasivat toisensa bolsevikkien salaisessa kokouksessa vuonna 1905. Museo toimi vuosikymmeniä idänpolitiikan näyttämönä ja neuvostoturistien virallisena pysähdyspaikkana. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli kansainvälisesti tunnettu kulttikohde ja maailman ainoa Lenin-museo.
Lenin-museossa vieraili useita Neuvostoliiton korkeimpia johtajia. Kesäkuussa 1957 museossa vierailivat pääministeri Mihail Bulganin, ulkoministeri Andrei Gromyko ja NKP:n keskuskomitean ensimmäinen sihteeri Nikita Hruštšov. NKP:n pääsihteeri Leonid Brežnev kävi museossa huhtikuussa 1960. Mihail Gorbatšov tutustui Suomen vierailullaan lokakuussa 1989 Lenin-museon alaiseen Kustaa Rovion asuntomuseoon Helsingissä.
Lenin-museo on ollut vuodesta 2014 lähtien osa Työväenmuseo Werstasta, joka on valtakunnallinen sosiaalihistorian ja työelämän erikoismuseo.
Lenin-museon kotisivut.
Helsingin kaupunginmuseo kokonaan uudessa kuosissa
Uusiutuneen Helsingin kaupunginmuseon näyttelyt tarjoavat 13.5.2016 alkaen 2010-luvun tulkinnan tavasta hahmottaa menneisyyttä. Museo lähestyy kävijöitä elämysten, ilmiöiden, kokemusten ja kaupunkilaisille yhteisten muistojen kautta.
Helsingin valitut palat -näyttely herättelee yhteisiä muistoja kaupungin historiasta. Näyttelyssä voi muun muassa vierailla 1950-luvun kodissa ja ihailla yhdeksänkymmentä vuotta vanhaa pienoismallia vuoden 1878 Helsingistä. Siellä voi myös kävellä 1930-luvun kadulla ja vierailla 1970-luvun keskiolutbaarissa, jonka jukeboksissa soivat kaupunkilaisten valitsemat rakastetuimmat Helsinki-biisit.
Kaupungin vanhimmassa kivirakennuksessa Sederholmin talossa sijaitsevassa Lasten kaupungissa Helsingin menneisyys tulee tutuksi leikkien ja yhdessä puuhaillen. Talosta löytyvät muun muassa 1970-luvun mummola, Sederholmin puoti ja kansakoululuokka.
Aikakoneessa Signe Branderin 1900-luvun alussa ottamat valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla. Aikamatka vie myös 1960–80-luvun Helsingin kaduille ja pihoille. Aikakone on audiovisuaalinen elämys, jossa hyödynnetään muun muassa seinäprojisointeja, ääntä, animointia ja 3D-virtuaaliteknologiaa.
”Särkyneiden suhteiden museo” koostuu nimettömästi lahjoitetuista esineistä ja niihin liittyvistä erotarinoista. Museum of Broken Relationships on kiertänyt aiemmin muun muassa Berliinissä, Taipeissa, Lontoossa ja Buenos Airesissa. Näyttely on esillä 13.5.–11.9.2016.
Helsingin kaupunginmuseon kotisivut.
Lentoliikenteen jälleenrakennusvuodet esillä Ilmailumuseossa
Kansainvälisten liikenneyhteyksien merkitys on suuri kaukana Euroopan ja maailman keskuksista sijaitsevalle Suomelle. Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa Aviapoliksessa sijaitsevan Ilmailumuseon erikoisnäyttely ”Liikkeelle! Lentomatkailu uuteen nousuun” esittelee 30.9.2016 saakka lentoliikenteen kehitystä jälleenrakennusvuosista alkaen. Kansainvälinen lentoliikenne alkoi kasvaa tuolloin voimakkaasti ja Suomi ryhtyi myös kehittämään lentoyhteyksiään.
Suomessa valtionlentoyhtiö Aero Oy käynnisti reittiliikenteen Valvontakomission vapautettua maan lentokiellosta kesällä 1945. Kahdessa vuosikymmenessä yhtiön reittiverkosto kattoi jo suuren osan Eurooppaa, ja tähtäsi Atlantin toiselle puolelle. Aero aloitti muun muassa ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä reittilennot Moskovaan 1956.
Aero alkoi käyttää 1953 markkinoinnissaan nimeä Finnair, josta tuli yhtiön virallinen nimi 1968. Etelälomien yleistyessä valtionyhtiön rinnalle tuli myös uusia kilpailijoita, jotka lensivät erityisesti lomamatkalaisten suosimia tilauslentoja. 1970-luvulle tultaessa suomalainen lentomatkustaminen oli muuttunut herraskaisen eliitin matkustusmuodosta laajamittaisesti harrastetuksi matkailuksi.
Suomen ilmailumuseon kotisivut.
Väinö Tannerin puheita Työväen Arkistossa
Työväen Arkisto on digitoinut kaikki kokoelmistaan löytyvät Väinö Tannerin (1881–1966) puheet, puhereferaatit ja haastattelut vuosilta 1918–1964. Tanner toimi SDP:n puheenjohtajana 1918–1926 ja 1957–1963.
Tanner oli Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri vuosina 1926 – 1927. Talvisodan aikana Tanner toimi ulkoministerinä. Jatkosodan aikana hän toimi valtiovarainministerinä. Osuustoimintaliikkeessä Tanner teki pitkän työuran Osuusliike Elannon toimitusjohtajana vuosina 1915–1946.
Digitoituja puheita ja referaatteja on 197. Kokoelmaan sisältyy muun muassa Tannerin puhe SDP:n sisällissodan jälkeen pitämässä ylimääräisessä puoluekokouksessa 1918 ja pääministerinä Helsingin Mäntymäellä pääministerinä vappuna 1927 pitämä puhe.
Digitoidut Väinö Tannerin puheet Työväen Arkistossa.
Hallinnon termejä selitettynä ruotsiksi ja suomeksi keskiajalta 1950-luvulle
Svenska litteratursällskapet i Finland on julkaissut internetissä hallintohistoriallisen sanakirjan Förvaltningshistorisk ordbok. Sanakirjasta löytyy hallintohistoriallisia termien ja ilmausten selityksiä keskiajalta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Termit on selitetty sekä ruotsiksi että suomeksi.
Sanakirja helpottaa arkistomateriaalin käyttöä: Monien ilmausten muuttunut ajan mittaan. Sanakirjan avulla saa selville esimerkiksi salaneuvoksen ja todellisen salaneuvoksen eron.
Sanakirjan kokoamistyö aloitettiin professori Max Engmanin johdolla vuonna 2007. Sanakirjan päätoimittajana on toiminut FT Lena Huldén.
Förvaltningshistorisk ordbok http://fho.sls.fi/
Kuvia ja tekstejä Lapualta
Helemi on Lapuan historian ja kulttuuriperinnön sähköinen tietokanta, joka sisältää valokuvia, asiakirjoja ja filmejä. Tietokantaan kuuluu myös eri aloilla toimineita lapualaisia esitteleviä tekstejä ja artikkeleita eri aihepiireistä.
Henkilögalleriaan kuuluvat muun muassa Anneli Jäätteenmäki, K. R. Kares, Vihtori Kosola, Jalo Lahdensuo, Matti Laurila, Vilhelmi Malmivaara, Vilho Muilu ja Hilja Riipinen.
Tietokantaa täydennetään jatkuvasti. Sitä pitävät Lapuan kaupungin museot yhteistyössä Lapuan kaupunginkirjaston ja Lapua-Säätiön kanssa.
http://helemi.lapua.fi/index.php?p=139&iTypeID=-1
Vanhoja kuvia Iisalmesta digiarkistosta
Iisalmea ja iisalmelaisten elämää esittelevä digitaalisen kuva-arkisto on valmistumassa. Iisalmen Kameraseuran digitaalisessa kuva-arkistossa on selailtavissa jo noin 2 500 valokuvaa kuvaa 1800-luvun lopulta 2010-luvulle. Kuvat on ryhmitelty vuosikymmenittäin.
Arkiston kokonaislaajuudeksi tulee yli 8 500, joista noin 6 000 kuvaan sisältyy tietoja kuvista. Osassa näistä on yksityiskohtaiset tiedot kuvausajasta ja -paikasta, kuvan esittämästä tapahtumasta ja siinä olevien henkilöiden nimet.
Kuvat kuuluivat alun perin Iisalmen Kameran ry:n arkistoon. Aineisto koostui paperikuvista, negatiiveistä ja dioista. Iisalmen Kameran lopetettua toimintansa sen omaisuus siirtyi Kameraseuralle. Seura lupautui hoitamaan kuva-arkistoa, jotta kuvat olisi käytettävissä, eivätkä jäisi unohduksiin kenkälaatikkoon.
Seura on myös kartuttanut arkistoa. Se on saanut perikunnilta lisää vanhoja kuvia, jotka on otettu säilytykseen. Ne siirretään vähitellen digitaalisen arkistoon.
Iisalmen Kameraseura on huolehtinut kuvien digitoinnista. Kuviin liittynyt tieto on siirretty niiden metatietoihin. Tämän jälkeen kuvat siirrettiin Lightroom -tietokantaan ja samalla niille laadittiin hakusanoja.
Kuva: Iisalmelaisia 6.6.1915 Koljonvirralle 1885 pystytetyllä kenraali J. A. Sandelsin muistopatsaalla. (Iisalmen Kameraseuran arkisto)
www.iisalmenkamera.fi/vanhat-kuvat
Sisällissotakirjallisuutta sähköisenä Työväenliikkeen kirjastosta
Työväenliikkeen kirjasto on digitoinut sisällissotaan liittyviä julkaisuja. Verkosta löytyy aiheesta 131 julkaisua. Niiden joukossa ovat esimerkiksi työväen järjestyskaartin käsikirja vuodelta 1917 ja helmikuussa 1918 hyväksytyt Suomen Työväen Pääneuvoston perussäännöt. Mukana on runsaasti kirjallisuutta, jossa käsitellään epäonnistunutta kumousyritystä ja sen seurauksia työväenliikkeelle sekä kommunistien että sosiaalidemokraattien näkökulmasta.
Aineistoon sisältyy lisäksi voittaneen valkoisen puolen julkaisemaa aineistoa, jota on käytetty hyväksi myös valtiorikosoikeuksissa. Mukana on valkoisten julkaisemaa vapaussotakirjallisuutta, jossa näkökulmat vaihtelevat punaisten toiminnan ehdottomasti tuomitsevasta sitä ainakin jossakin määrin analysoivaan. Esimerkiksi Juhani Aho pohtii kapinan syitä Kansallisen Edistyspuolueen kustantamassa teoksessa ”Nälkä on punikki”. Digitoituna löytyy myös Heikki Renvallin syksyllä 1917 ilmestynyt Suomen itsenäisyys – sen oikeutus, välttämättömyys ja taloudellinen mahdollisuus.
Sisällissotaan liittyvää digitoitua kirjallisuutta Työväenliikkeen kirjaston kokoelmissa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/139701
Brittiläisiä uutis- ja dokumenttielokuvia Youtubessa
British Pathé oli 1900-luvulla yksi johtavista uutis- ja dokumenttielokuvien tuotantoyhtiöistä. Sen arkistoista on katsottavissa Youtubessa 90 000 elokuvaa. Mukana on runsaasti aineistoa myös Suomesta – etenkin talvisodasta, vuoden 1952 olympiakisoista ja Suomen neuvostosuhteista 1950-luvulta.
Filme-esittelyihin sisältyy yksityiskohtainen sisällönkuvaus. Selostuksissa on kuitenkin virheitä. Esimerkiksi Suomen ilmavoimien hakaristitunnuksin varustetun koneen sanotaan raakamateriaalikoosteessa Russo–Finish War 1940 olevan saksalainen. (Kirjoitusvirhe on British Pathén sivuilla. -JK) Samassa filmissä esiintyvien upseerien arvellaan olevan neuvostoliittolaisia, vaikka he ovat suomalaisia. Filmi koostuu muun muassa Raatteen tiellä ja Petsamossa kuvatusta aineistosta. British Pathén kokoelmissa on myös useita uutiskatsauksia talvisodasta.
British Pathé on koonnut elokuvia teemoittain. Sivustolta löytyy muun muassa kattava kokonaisuus ensimmäiseen maailmansotaa liittyvää aineistoa. Mukana on esimerkiksi kymmenen elokuvaa Nikolai II:sta. Tammikuussa 2016 British Pathé julkaisi Irlannin itsenäistymisvaiheita vuosina 1916–1924 kattavasti käsittelevän kokonaisuuden. Winston Churchillista löytyy oma kokonaisuutensa, samoin Normandian maihinnoususta.
Saatavilla olevat versiot ovat esikatselua varten. Korkeampilaatuisia elokuvia voi tilata korvausta vastaan. www.britishpathe.com
British Pathén kokoelmien esittely englanniksi Open Culture -sivustolla. Jonathan Crow, Free: British Pathé Puts Over 85,000 Historical Films on YouTube. (2014)
Digikuvan historian päälinjat verkossa – lisätietoa toivotaan
Valokuvaus on muuttunut 20 viimeisimmän vuoden aikana enemmän kuin koskaan historiansa aikana. Kemiallisesta valokuvauksesta on siirrytty digitaaliseen. Digikuvan historia -verkkopalvelu konkretisoi ja visualisoi tätä muutosta. Se kokoaa yhteen suomalaisen valokuvauksen digitalisoitumiseen liittyvää tietoa.
Sivuston pohjana on käytetty professori Merja Salon teosta Jokapaikan Valokuva. Suomalaisen valokuvauksen digitalisoituminen 1992–2015. Salo tarkastelee muutosta valokuvauksen neljällä tärkeimmällä käyttöalueella: kuvajournalismissa, studiokuvauksessa, valokuvataiteessa ja valokuvausharrastuksessa. Kirjaa varten on haastateltu vuosina 2012–2015 yli sata suomalaisen valokuvauksen toimijaa.
Sivusto pyrkii täydentämään Merja Salon kirjaan perustuvaa aineistoa alan ammattilaisten ja harrastajien tiedoilla, muistoilla, kokemuksilla ja kuvilla. Kirjautuneet käyttäjät voivat lisätä sivuston aikajanalle tietoa ja kuvia. Tiedot ovat yleisön vapaasti luettavissa ja käytettävissä
Digikuvan historia on osa valokuvataiteen museon sivustoa. http://digikuvanhistoria.fi/
Finna-sivuston käytettävyyttä parannettu
Finnaan sisältyy uutena ominaisuutena haku, jolla löytyy yli 200 000 avoimesti lisensoitua kuvaa. Kyseessä on tähän mennessä suurin suomalaisen kulttuuridatan avaus.
Hakua rajata oman käyttötarpeen perusteella. Rajauksella voi erotella esimerkiksi opetukseen tai kaupalliseen käyttöön soveltuvat kuva-aineistot.
Finna.fi sisältää jo lähes 10,4 miljoonaa aineistotietoa. https://www.finna.fi/
Sotahistoriakeskus rakentuu Mikkeliin
Mikkelissä voi tutustua tällä hetkellä toiseen maailmansotaan liittyvään historiaan Päämajamuseossa, Viestikeskus Lokissa ja ylipäällikön salonkivaunussa. Laajemmin Suomen sotahistoriasta kertoo Jalkaväkimuseo. Näitä jalostamaan rakennetaan Mikkeliin Sotahistoriakeskusta.
Alun perin sotahistoriakeskus aiottiin perustaa Lappeenrantaan, jossa hanketta ehdittiin pohjustaa vuosia. Lopulta kaupunki luopui hankkeesta, ja uudeksi sijoituspaikaksi tuli Mikkeli.
Ohjausryhmää vetää Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, valmisteluhanketta Tapio Honkamaa ja projektipäällikkönä toimii Pia Puntanen. Tammikuussa kokoontui asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtaja toimii professori Tiina Kinnunen ja jäseninä Martti Häikiö, Markku Jokisipilä, Marianne Junila, Mikko Karjalainen ja Ali Pylkkänen.
Sotahistoriakeskuksen esiselvitysraportti
http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/sotahistoriakeskusmikkeli_web_2
Mikkelin pommitukset 1940
Osana hanketta on jo toteutettu verkkoinstallaatio Sodan kokemus kotirintaman pommituksissa. Se kertoo Mikkelin pommituksista talvisodan aikana muistitiedon, asiantuntijahaastattelujen, filmivälähdysten, valokuvien ja animaatioiden avulla. Toteutuksen ovat rahoittaneet Mikkelin kaupungin museot, Jalkaväkimuseo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
http://sotahistoriakeskus.fi/mikkelinpommitus/
Naisten ääni – tietokanta suomalaisista naisista
Naisten ääni hankkeen tavoitteena on luoda mittava tietokanta naisista, jotka ovat eri tavoin vaikuttaneet itsenäisessä Suomessa joko lähipiirissään tai laajemmissa yhteyksissä.
Tietokantaan voi tarjota tekstejä tai ehdottaa artikkelin kirjoittamista. Tekstin voi lähettää sivustolta löytyvällä lomakkeella.
Sivustolta löytyvät jo muun muassa lottajohtaja Fanny Luukkosen, hiihtäjä Siiri “Äitee” Rantasen, kansanedustaja Tyyne Paasivuoren ja luostarisisar Benedicta Idefeltin elämäkerrat.
http://www.naistenaani.fi/
Finna on historia-aineistojen kattavin hakupalvelu
Finna.fi tuo Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot kaikkien saataville. Finnassa voi selata ja lukea verkossa saatavilla olevia aineistoja. Sen kautta pystyy myös uusimaan lainoja ja varaamaan eri kirjastojen aineistoja yhdestä paikasta.
Samalla haulla löytyvät finnasta kaikille avoimet aineistot, jotka mukana olevat organisaatiot tarjoavat. Haku kohdistuu 68 toimijan aineistoihin. Finnassa on 10,3 miljoonaa aineistoyksikköä.
Finna-haussa on mukana 12 arkistoa: Kansallisarkisto, seitsemän maakunta-arkistoa, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Svenska Litteratussällskapet i Finland ja Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Finnassa on myös 24 kirjaston ja 44 museon aineistoa.
Finnasta voi hakea asiakirjoja, karttoja, kirjoja, lehtiä, artikkeleita, opinnäytteitä, nuotteja, taideteoksia, esineitä, videoita ja äänitteitä. Henkilö- ja paikannimihaut toimivat myös hyvin.
www.finna.fi
Elonet ‒ elokuvia netissä
Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämä elokuvatietokanta. Sen avulla saa kattavan kuvan suomalaisesta elokuvatuotannosta.
Elonet on myös Suomen kansallisfilmografian verkkojulkaisu. Kansallisfilmografian pohjana on vuosina 1989–2005 julkaistu 12-osainen kirjasarja Suomen kansallisfilmografia, joka käsittää tiedot vuosina 1907–2000 ensi-iltansa saaneista kotimaisista pitkistä elokuvateatterielokuvista.
Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet -osio antaa yleiskatsauksen eri aikoina valmistuneista suomalaisista elokuvista. Elonetistä löytyy elävän kuvan esimerkkejä trailereista kokonaisiin elokuviin, valokuvia, julisteita ja tietoa arkiston uusimmista digitoinneista.
Kaikki sivustolta löytyvät elokuvat ja ohjelmat eivät sisälly KAVIn kokoelmiin, eivätkä ole katsottavissa.
www.elonet.fi/fi
Arjen historiaa viiden museon voimin
Arjen historia on Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Tekniikan museon ja Kultamuseon yhteinen blogi.
Blogissa julkaistaan tekstejä museoiden ja arkistojen työstä, historiallisista kokoelmista sekä entisajan elämästä. Blogin tekijöitä yhdistää myös yhteinen kokoelmapalvelu: aineistohakuja voit tehdä osoitteessa www.arjenhistoria.fi. Tietokannassa on tällä hetkellä 107 040 valokuvaa, 28 470 esinettä ja 25 766 kirjaa.
Arjen historia -blogi käsittelee tavallisten ihmisten historiaa ja taustayhteisöidensä kokoelmien helmiä. Blogi kertoo myös muistiorganisaatioiden perustyöstä: arkistoinnista, museo-opetuksesta, näyttelyistä ja tutkimuksesta.
http://blogi.arjenhistoria.fi/
Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Tekniikan museon ja Kultamuseon yhteinen kokoelmapalvelu, www.arjenhistoria.fi
Kuvia kuuluisista suomalaista – ja tavallisista kansalaisista
Museoviraston Kuvakokoelmat on julkaissut Kuvakokoelmat.fi ja FINNA-verkkopalveluissa valikoiman otoksen Kuvasiskot-valokuvaamon studiokuvia. Kuvasiskot tunnettiin erityisesti poliitikkojen, taiteilijoiden ja muiden julkisuuden henkilöiden kuvaajina, mutta studiossa ikuistettiin myös tavallista kansaa perhepotreteista ylioppilaskuviin.
Kuvaajakaksikon Margit Ekmanin (1919–2011) ja Eila Marjalan (1919–1983) omistama Valokuvaamo Kuvasiskot oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä tekijä studiomuotokuvauksen kentällä. Kuvasiskojen määrätietoinen ja ajan hermolla ollut osaaminen teki studiosta värimuotokuvauksen uranuurtajan ja kansainvälisen kuuluisuuden.
Kuvakokoelmat.fi-verkkopalvelussa on julkaistu runsaasti kuvia myös tasavallan presidentti ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvudista (1861–1944) ja hänen isännöimänsä Kotkaniemen historiasta.
Säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865-1957) syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Museoviraston kuvakokoelmat on koonnut edustavan otoksen Sibelius-kuvia.
Kuvakokoelmat.fi -sivusto https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home
Filmivälähdyksiä kadonneesta Suomesta
Suomen itsenäisyyden ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradioon avannut arkistostaan katsottavaksi mykkiä filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön.
Videot ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Niiden käyttöoikeudet ja tekijänoikeudet siirtyivät Yleisradiolle keskinäisillä sopimuksilla vuosikymmeniä sitten.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/20/filmivalahdyksia-suomen-kaduilta-ja-kedoilta-vapaaseen-kayttoon?fb_action_ids=10153287376772219&fb_action_types=og.recommends
Sotasammosta löytyy kootusti tietoa sodista 1939–1945
Sotasampo.fi -tietopalveluun on koottu linkitettynä avoimena datana talvi- ja jatkosodan kansallista tietoaineistoja. Mukana on Kansallisarkiston, Puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Sotahistoriallisen Seuran ja Yleisradion aineistoa. Kantavana ajatuksen on liittää yhteen ja esitellä kootusti henkilöä, paikkakuntaa tai joukko-osastoa käsittelevä aineisto.
Sotasammon kautta löytyy esimerkiksi mittava määrä Kansa Taisteli -lehden artikkeleita, jotka Sotahistoriallinen Seura on digitoinut. Sotasammossa artikkeleihin on luotu kattava hakupalvelu. Palveluun kautta pääsee myös Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneitä käsittelevään tietokantaan ja hakemaan digitoituja SA-Kuviin. Karttasovellusten avulla on mahdollista paikantaa esimerkiksi omien sukulaisten taistelupaikat.
Sotasammosta voi hakea tietoja muun muassa paikkakunnittain ja joukko-osastoittain. Palvelun käyttäjät voivat myös lisätä omia asiakirjojaan ja kuviaan palveluun. Myös tietoaineksen sisältämistä virheistä voi antaa palautetta.
www.sotasampo.fi
Vuoden 1939 Viipuri virtuaalisena verkossa
Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelijat ovat 3D-mallintaneet suomalainen Viipurin sellaisena kuin kaupunki näytti 2.9.1939 kello 10.30. Mallinnuskuvia vanhasta Viipurista on esillä noin 1500. Lisäksi sivuilla on noin 60 virtuaalivideota ja useita panoraamoja. Yli kymmenen vuotta jatkuneen projektin aikana on tallennettu myös 1400 piirustusta digitaaliseen muotoon.
VirtuaaliViipuri-sivuston kartalle on sijoitettu satoja mallinnettuja rakennuksia ja näihin liittyvää historiallista tietoa. VirtuaaliViipurista löytyvät mm. kaikki vuonna 1939 kaupungissa toimineet suomalaiset yritykset osoitetietoineen ja puhelinnumeroineen. Myös Viipurin rakennuskannan suunnitelleet arkkitehdit ja heidän piirtämänsä talot on esitelty.
Asiantuntijana on toiminut intendentti Juha Lankinen. Hänen suunnittelemansa Viipurin pienoismalli on nähtävillä Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa. Pienois-Viipuria on käytetty apuna 3D-mallinnustyössä. TAMKin elokuvakuvaajaopiskelijat ilmakuvasivat mallin, jolle tehtiin myös äänimaisema. Sivusto on vanhan Viipurin tapaan kansainvälinen. Sivuston käyttäjillä on valittavana suomen lisäksi kolmetoista kielivaihtoehtoa.
VirtuaaliViipuri-projekti alkoi vuonna 2003, ja mallinnuksia ja visualisointia kehitetään edelleen. Tällä hetkellä selvitetään mm. mahdollisuutta virtuaaliseen liikkumiseen kaupungilla. VirtuaaliViipurista on tehty myös digitaaliset kirjat kolmelle kielelle; suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.
www.virtuaaliviipuri.tamk.fi
Piipun juurella kertoo teollistuvan Suomen tarinaa
Piipun juurella on Forssan, Valkeakosken ja Varkauden museoiden yhteinen kokoelmatietokanta. Museot haluavat edistää pienten teollisuuskaupunkien museokokoelmien saatavuutta verkkoympäristössä. Niiden hoidossa on merkittävä määrä Suomen teollistumisen historiaa käsittelevää aineistoa. Digitoituja valokuvia löytyy museoiden yhteisen hakutoiminnon kautta yli 53 000 kappaletta.
Varkauden museossa on lisäksi yksi Suomen suurimmista valokuvakokoelmista. Forssassa ovat käytössä 90-vuotisen kotiseututyön tuloksena syntyneet tietovarannot. Valkeakoskella sijaitsee puolestaan Visavuoren museosäätiön hoitama Kari Suomalaisen pilapiirrosten kokoelma.
www.piipunjuurella.fi
Museoviraston Kuvakokoelmat Flickr-kuvapalvelussa
Museoviraston Kuvakokoelmat on julkaisut Flickr-kuvapalvelussa noin 700 kuvaa 1900-luvun Suomesta. Kuvakavalkadi on tarkoitettu ensisijaisesti opetukseen. Historian lisäksi kuvat soveltuvat monien muiden oppiaineiden ryhmätyö-, esitelmä- ja kuvitusmateriaaliksi.
Vuosikymmenittäin ja teemoittain jaoteltujen kuvien aiheita ovat teknologia, liikkuminen, vallankäyttö, asuminen, koululaiset, muoti ja muotoilu, taide ja taitelijat, ammatit, monikulttuurisuus ja ruoka.
Kuvia käytettäessä on mainittava lähteenä Museovirasto ja kuvaajan nimi, jos se on tiedossa. Niitä ei saa käyttää kaupallisissa tarkoituksissa.
www.flickr.com/photos/museovirastonkuvakokoelmat/albums
